torstai 7. tammikuuta 2021

Rasittava valittaja


 taidan olla lasteni mielestä. Ja minä kun olen kuvitellut olevani kivan rento äiti.

---

Lupasin Outi Pakkasia joulukalenteripalkinnoiksi. Muutin mieleni. Päätinkin pitää kaikki itse - ja lukeakin. Pari on vielä postissa, mutta ihan hyvä rivi näinkin. Palkinnot onkin sitten ylläreitä.

Vuosi lähtee jähmeästi käyntiin. Ei mitään hillitöntä intoa uuteen tai vanhaan. Eikä taida tänäänkään ihmeitä tapahtua. Maanantaina kävin hammaslääkärissä, kun yhdestä hampaasta puolet tipahti syliin. Oli mukava lääkäri ja nyt on suussa taas yksi uusi paikka. Koirapojalle tilasin taas lääkäriajan. Sillä on haava, joka ei näytä oikein paranevan. Kyykkyhaasteen aloitin ja kunto-ohjelman aloitusta suunnittelen. Vanhuus vaatii lisääntyvää ponnistelua lihasten eteen. Pelkkä paikallaanolo rupeaa kolottamaan. Josko huomenissa veisin sykemittarini patterin vaihtoon. Mittaaminen inspiroi minua. Kun sykemittari valittaa vajaasta viikkoharjoitelusta, saan uutta puhtia. Mutta ensin pitäisi siis etsiytyä ihmisten ilmoille. Hyllyssä oli myös muutama paremman elämän opas. Katselin niitä ja työnsin takaisin hyllyyn. Mittarit voi minulle sopia, mutta ei erilaisten tehtäväkirjojen täyttäminen tai positiivisten lauseiden toistaminen. Kirjahyllyt kyllä vaativat järjestelyä, kun uusia opuksia on jostain ilmestynyt. Jonain päivänä järjestelen hyllyt ja pääsen eroon noista lattioilla huojuvista kirjapinoista. Mutta tuskinpa tänään. Nyt menen ulos. Koirapoika tuli tuohon tuijottamaan siihen tyyliin.

9 kommenttia:

  1. Jee! Mulla lähti vuosi oikein hyvin käyntiin. Tein vähän arkeen muutoksia ja nyt elän terveempää elämää, ainakin hetken!
    Oikein hvää alkanutta ja jos Koiruus ulos pyytää niin ei se kauhean vakavaa voi olla se lääkärireissukaan;=

    VastaaPoista
  2. Siitä se lähti tääkin vuosi menemään. Ihan hyvät tavoitteet sulla. Kirjoista ei taida olla apua, kun melkein pitää istua niitä lukiessa. Syke mittari tms on ihan ok. Mulla on kännykässä, mutta se ei mittaa sykettä, eikä tarviikaan. En ole oikein ymmärtänyt koskaan sykemittausta, kunhan vaan sykkii jotain, se on pääasia :)))) Eikä liikaa tikuta...
    Outi Pakkaset kaikki? Vautsi, just kävin kirjastossa ja sain uutuuden, niin NYT lepään ja luen sitä, kunhan naputtelen blogiin ensin jotain :)

    VastaaPoista
  3. On hyvä tuo koira, joka vetää ulos lenkille. Itsellä ei ole koiraa ja laiskuus yllättää jotenkin.

    VastaaPoista
  4. Minusta ihmisen ei pidä tekemän mitään siksi, että "pitää tehdä".
    Olla juomatta punaviiniä tammikuussa siksi, kun tammikuu on perinteisesti tipaton.
    Mennä "ajoissa" nukkumaan, että heräät myös ajoissa - jos ei sillä oikeasti ole väliä milloin nukut. Nukut kun väsyttää ja valvot siinä välissä. Syöt kun on nälkä, et kellon mukaan. Luet kun luetuttaa, neulot kun puikot sopii käteen.
    Koirapoika on sulla toki se, joka vie ulos, vaikkei aina just silloin huvittaiskaan, mutta kyllä muuten saat olla niin kuin oot.

    VastaaPoista
  5. Halavatun Pöllö, olet niin elukkasi kaltainen, viksu lintu! =)

    VastaaPoista
  6. Nyt jos ei oo ulkona tarpeeks pakkasta, niin Repun kirjahyllyssäpä on! ;)

    VastaaPoista
  7. Hyvin on sinulla vuosi alkanut, kirjallisuuden parissa. Mittaukset on ihan oma juttunsa, hauskoja kun ei liikaa stressaa. Minä ahdistuin kun kävin kellarissa etsimässä lankaa. Sitä vein talteen jouluraivaksessa. Taidanpa vältellä lankakauppoja hetken... Parahinta vointia kaikkeen hauskaan suunnitteluun ja Koirapojan terveyteen. Ulos tässä täytyy välillä suunnata itsekin hiukan tuulettumaan kivaan pakkaseen.

    VastaaPoista
  8. Pakkasta on luvattu nyt kirjahyllyn ulkopuolellekin.
    Ongelma tekemisen kanssa ei olekaan ulkopäin tuleva painostus vaan se, että itse viihtyisin paremmin siistimmässä ympäristössä. Nenäkään ei vuotaisi niin paljon, jos jaksaisin lapioida pölyjä pois.
    Hyvä, että posti toimii.

    VastaaPoista

Mammuttimaiset kiitokset kommentistasi!
Aina on kiva, kun joku sanoo jotain, ilmaisee mielipiteensä, osoittaa käyneensä tälläkin tontilla.