Minähän tykkään yrittää tunnistaa lintuja eli kuulun 100 lintua -porukkaan. Kriteerini ovat tiukat. Lasken mukaan vain ne, jotka olen itse varmasti tunnistanut. En laske jonkun pätevämmän tunnistajan kertomia. Kuitenkin, kun asun hienon lintulahden lähellä, on yleensä maaliskuun alussa ollut kasassa 20-30 lintua. Tänä vuonna oli 10. Syynä ei ole vain se, ettei lintuja olisi saapunut. Syynä on, etten ole liikkunut pihaa kauemmas. Siihen syynä sitten korona, ne pohjamudat ja myös kaunis luminen talvi. Kun kaikkia kävelytiet on latuina, ei täältä pääse näppärästi lintuvesien äärelle. Ja koronan takia, en viitsi julkisilla matkustaa mihinkään.
Nina Laitisen mallin Jotain niin oikeaa sain tehdyksi. Olen antanut synttärilahjoiksi lahjakortteja, joilla voi toivoa tietynväriset ja tyyliset sukat. Tuli toiveeksi sinisiä palmikoita ja vihdoinkin valmistuivat. Huomenna laitan paketin menemään. Huomenna menen myös isompaan kauppaan täydentämään varastoja ennenkuin liikkumisrajoitukset iskevät. Saahan sitä silloinkin apteekissa ja kaupassa käydä, mutta huominen on hyvä päivä kaikkeen sellaiseen.
Kisa on ratkennut. AnonyymiAnne tiesi, että kyseessä on haikara. Tällä kuvalla loistavaa tietoa. Tuossa se rengatettuna on. Kyseessä on jalohaikara, joka on kyllä viime vuosina yleistynyt Suomessa, mutta on nyt vähän turhan aikaisessa. Paikalliset lintuihmiset kyllä tarjoilevat sille silakoita, joten ehkä se selviää. Näitä ei mielellään mainosteta, etteivät ihmiset ryntää häiritsemään, kun elämä on muutenkin rankkaa tällä säällä. Olen tiennyt, että se oleskelee täällä, mutta en yleensäkään viitsi tarkoituksella lähteä jotain etsimään. Nyt sattumalta huomasin ja tietenkin ilahduin. Jos törmään toiste ja kamera on mukana, otan paremman kuvan. Nyt tyydyn laittamaan kuvakaappauksen eli tuosta alta näkee, millainen tipu on kyseessä.
Ihanaa..aloitteellinen aamu! Oispa vaan. Aattelin vaan katella tvstä, sinne jonnekin tallennettuja ohjelmia, Aloitin Michael Palinin Koreassa käynneillä. Ihan kiva, kun ite ei pääse oikein puusta pitkään. No ehkä noin km:n päähän vaan.
VastaaPoistaTuosta sanojen sivalluksista tuli mieleen, ettei kukaan sano mulle mitään, koska ei tule yhtään tuttua vastaan. Ei hyvää eikä pahaa. Moro..sanoo kaupan kassa tms. Eipä sitä muuten turista, kuin puhelimessa jonkun kanssa. Voishan sielläkin tietysti sivallella.
Kevät on ihanaa, kun van alkas tulla. Tosien eilen ihmettelin kun aamun jälkeen iltapäivällä olikin kadulta lumet sulaneet äkkiä. Lämpö ja aurinko oli tulleet. Meni se aurinko siitä heti pilveen...
En kyllä saanut selvää kuvassa olevasta linnusta, mutta on mielenkiintoinen lintubongaus harrastuksesi.
Täällä voi hyvin välttää tungokset, aamulla kaupassa ei ole kuin kaupan työntekijöitä, joita voi väistellä. Kävelyllä samoin, eipä tällä kelillä juuri näe montaa henkeä kauempaakaan.
Siellä on se tauti tilanne vakavampi kuin täällä kuhmossa. Tosi ikävää tämä liikkumisenkin rajoittaminen jos siihen pitää mennä. Vaikka täällä on tilanne parempi niin ei tule käytyä kun pakolliset asiat maskit päällä. Minäpä veikkaan sitä lintua joutseneksi,saas nähdä menikö oikein. Minä odottelen joutsenia tänne maaliskuun lopulla, järvelle 100 metriä mihin saapuu paljon muutto matkalla olevia lintuja.
VastaaPoistaSorsa? Minä oon tosi huono lintujen tuntija, mutta luulen nähneeni linnun kuvassa.
VastaaPoistaEi ole joutsen, eikä sorsa. Kumpaakaan en ole kyllä nähnyt tänä vuonna. En mitään joutsenta, enkä mitään sorsaa. Tämä on sellainen, että en muista, olenko koskaan aiemmin nähnyt.
VastaaPoistaOlisiko tuolla heinikossa pitkänokkainen kuovi. Minäkin olen hautonut itseäni liikaa sisätiloissa ja se kiristää hermoja. Tänään olin lähdössä potkuttelemaan mutta aika meni hirvikeiton keitossa ja en enää syönnin jälkeen jaksanut lähteä. Kauniit nuo siniset sukat.
VastaaPoistaVoisiko se olla pikkukuovi? T Saukkis
VastaaPoistaEi kumpikaan kuovi. Aika paljon harvinaisempi.
VastaaPoistaöööö...lintu löytyi, mutta mikä lintu..:)
VastaaPoistaHyvä, että löytyi. Nyt vain arvailemaan.
VastaaPoistaMinä olen niin surkea tuntemaan lintuja, että sorsan olisin tunnistanut ja joutsenen, mutta niitä ei sitten ollut. Varis? Mustarastas? Pulu eli kyyhkynen? Siinä ne melkein sitten ovat.
VastaaPoistaKun jäin eläkkeelle pyysin työnantajalta läksijäislahjaksi lintukiikarit, jotka sitten sainkin ja vielä lintukirjan. Muuten olisin saanut Oiva Toikan lasilinnun, mutta kun niitä on jo muutama. Ajatus oli opetella lintuja. Ei ole vielä toteutunut. Ehkä menen koronan jälkeen lintukurssille...
Noilla lajeilla on hyvä aloittaa. Lintu kerrallaan minäkin opettelen. Kamerastakin on hyötyä. Ei nyt tällaisista kuvista, mutta paremmista. Kuvasta on sitten helppo etsiä tuntomerkkejä. Tämäkin on kyllä helppo, jos vain kuva olisi kunnollinen.
VastaaPoistaEn kyllä löydä edes lintua kuvasta, vaikka suurensinkin sitä.
VastaaPoistaNuo ihmisten sanomiset jää minullakin herkästi mieleen pyörimään. Sitten, kun olen joskus kertonut näistä jollekin kolmannelle ihmiselle, hän on ymmärtänyt asian ihan päinvastoin kuin minä. Vuosien varrella katkenneitä ihmissuhteita jään myös pohtimään, että mistä syystä niin kävi. Olenko minä syypää?
Luulen löytäneeni linnun kuvasta. En lintuja tunnista, mutta voisiko olla. joku Haikara? Todella kauniit sukat olet tehnyt! (Anne)
VastaaPoistaLoistavaa Anne! Olet lintutietäjä. Laitan jotain koirankarvoilla höystettyä postia, kortin, jos en muuta keksi.
VastaaPoistaSusanna: On niin tuttua tuo, että jää mieleen. Järjellä tietää, ettei kannata, mutta tunne sanoo muuta. Usko vain, että olet niin suloinen ihminen, ettei kukaan oikeasti ajattele pahaa.
Jee, kerrankin! Posti ilahduttaa aina karvoilla tai ilman:) (Anne)
VastaaPoista;) voi myöhästyin...
VastaaPoista:)en muuten ois tienny:(
..nin AINA joku pelastaa,ja nostaa ylös.
Hyvää viikonloppua!
Kiitos ,kun Sinäkin olet siellä 🤗🧡🌞🐕🐾