On väsynyt ja harmaa maa.
Ja märkää lunta putoaa.
Ja yli meren aution
soi tuulen laulu lohduton.
On huhtikuu. On vaikein aika maan.
Nyt kevät itkee tuskissaan.
---
(Varmuuden vuoksi, jos ette tietäisi: Saima Harmaja oli tätä mieltä)
---
ja kyyneleissään hymyy huhtikuu
- käy päivä esiin, multa kirkastuu,
ja yli mullan kuultaa vihreys
soi ihmeellisen tuulen hengäys.
---
Minä voin sanoa huhtikuusta, tai keväästä ja auringosta, että kiva, kun aurinkoihottuma kiristää, kirvelee, kutittaa. Eipä viitsi paljon iloita iloitsevien kanssa, miten ihanaa, kun aurinko paistaa. Annan muiden nautiskella. Synkistelen sisätiloissa mahdollisimman paljon, yritän olla raapimatta, yritän olla välittämättä kaikenlaisista huomautuksista, yritän lotrata kertoimia sisältävillä tököteillä, yritän ajatella muuta. Enkä tietenkään pilvisinä päivinä hehkuta, miten ihana sää ja voi, kun tämä nyt kestäisi pitkään. En hehkuta, koska keväällä on lupa iloita vain valosta ja auringosta.
---
Se oli tämän päivän surkeusosuus.
Tämän talouden auringostanauttimisosuuden käyttää Koirapoika, jolle mikään paiste ei ole liikaa.
---
Poistumme Koirapojan kanssa muutamaksi päiväksi laittamaan lapsia kouluun eli mummoilemaan. Eipä ne isot tytöt paljon hoitoa tarvitse, mutta läsnäoloa kuitenkin. Mukava nähdä heitäkin pitkästä aikaa.
Nukuin huonosti, heräsin aikaisin. Nyt on pakko taas sipistellä kämppää, koska on aina välttämätöntä palata siistiin kotiin - lyhyeltäkin poissaololta. Pitää myös pakata jotain mukaan vaikka aina voidaan kipaista päivälenkillä täällä. Mutta jos kokeiltas vaikka joku retki tehdä. On jäänyt nuo retkeilyt ihan kokonaan.
Aika kuluu.
Aurinko nousee. Pimeys väistyy. Koirapoika käy kertomassa, että lenkille voitais mennä, jos ei kerran nukuta.
---
Juon kahvin loppuun ja aloitan sunnuntain.
---
Onko aurinko ystäväsi?
---
Ja vielä pieni lisä edelliseen postaukseen. Ne tyypit katolla asensivat hukkaenergiantalteenottotötsiä. Sitä ollaan täällä niin edistyneitä. Meille ei kyllä vielä tule. Ensin tulee peruskorjaus, joskus hamassa tulevaisuudessa.
Kutina on helvetillistä, raapiminen taivaallista. Matti Hannuksela, ihotautiopin professori kirjoitti tämännimisen kirjan, aurinkoihottuma on ikävä vaiva ja lumi ja jää vielä parantavat säteilyn tehoa. Mukavaa mummoilua!
VastaaPoistaKutina koettelee, mutta mummoilu sujuu.
PoistaOnhan se kevätaurinko ystäväni, helleaurinko ei niinkään. Nyt olen paljon ulkona, sauvakävelyjä ja potkurilla.
VastaaPoistaHukkaenergian talteenotto on hyvä juttu. Riikinvoiman ekovoimala tuottaa sähköä vuodessa noin 180 GWh, joka vastaa noin 10 000 omakotitalon vuosilämmitystä. Siellä palaa kotitalousjäte, joka ennen vietiin kaatopaikalle.
Nautinnollista mummottelulomaa 😇.
Valo on mukavaa. Nuo törsätä hyödyntävät talon ilmastoinnin hukkaenergiaa.
PoistaMukavaa mummoilumatkaa sinulle. Huhtikuu on vähän tällainen välitila; ei talvi, eikä vielä kevät. Valon päivittäinen lisääntyminen saa kiitolliseksi siitä, että asuu täällä pohjoisessa.
VastaaPoistaPohjoisen valon vaihtelut on hienoja.
PoistaTaisin kokea kirvelyä kasvoillani lauantaina, aurinko oli tarttunut lyhyelläkin kävelyllä. On aika ottaa suojakertoimet käyttöön. Hyvää mummoilua!
VastaaPoistaMinulla ei suojakertoimet riitä, mutta kyllähän nahka vähitellen taas tottuu jollain asteella. Valo on kyllä mukavaa ja kevät.
PoistaKiitos.
VastaaPoistaMukavaa mummoilla ja sopivasti varjoa kevät auringossa.
VastaaPoistaMukavaa mummoilua piti kirjoittaa ja kirjoitinkin, mutta autocorrect
PoistaKiitos. Autocorrect tekee elämästä mielenkiintoista.
PoistaTykkäisin kevätauringosta, siitä kun se vie lumet pois ja palauttaa vehreyden. Pää ei vaan näköjään kestä kirkasta kevätaurinkoa. Kesällä helleaurinko ei oo ystävä - aamulla auringonnousut ja illalla auringonlaskut.
VastaaPoistaMutta paistakoot, nauttikoot muut, minä nautin sisältä käsin ja silloin kun se painuu saunan taakse ☀️😊
Hyvähän se on, että aina on jollekin sopiva sää. Meillä sataa nyt lunta, joten ei voi auringosta valittaa.
Poista