Se saa sinne jäädäkin.
Kävin eilen vähän puuhastelemassa. Tuossa alemmassa kuvassa on kitketty. Niitä hesareita kerros ja päälle kitketyt heinät = kuvitelma, että keväällä olisi helppoa ja mukavaa. Jos ei keväällä kuitenkaan tapahdu ihmeitä, niin ainakin näin syksyllä liikunnasta tuo raataminen käy. Onneksi aarissa riittää tulevillekin päiville.
---
Eilen alkoi tuolla terveyskeskuksessani Hyvä elämä -ryhmä, johon minutkin oli sijoitettu. Hain siihen ajatuksella, että kunto kasvaa ja mieli kohentuu, koska ei kait sitä voi käydä tuollaisessa ryhmässä ellei teekin jotain. Jotain realistisia tavoitteita josko...
---
Kasvimaalla siis sitä kuntoilua eilen hetkinen ja kummasti koko olemus on notkea kuin rautakanki. Eilen oli myös saunavuoroni, joten vähän lämpö sulatteli lihaksia. Sen sijaan tuolla korvien välissä elää edelleen kankeus. Kohta pitää pilatekseen suunnistaa. Arvatkaa vain pyöriikö päässä kaikenlaisia mahdollisia syitä, jotka antaisivat luvan lintsata "vain-tämän-yhden-kerran". On sen verran kuitenkin elettyä elämää ja kokemusta, ettei moiseen harhaan voi tuudittautua. Vain-tämän-yhden-kerran kun tarkoittaa, että tuskinpa enää jatkossakaan. Pilates ja etenkin se venyttely sen jälkeen tekee rautakangille hyvää.
Olisi kotonakin kaikenlaista, mihin voisi tarttua, mutta ei nyt liioitella. Hiljaa hyvä tulee. Ja toimettomuushan laihduttaa, sillä ei makaavan kissan suuhun hiiret juokse. Ei hoppu hyväksi, eikä kiire kunniaksi. Ei tässä olla jäniksen selässä. Eikä koiraa karvoihin katsomista. Vaikka Koirapojalla on oiva turkki, niin on alkanut taas reisiään nyppiä. Pitänee lisätä kipulääkettä.
Totesin tuossa, että kivasti kurssit sun muut tapahtumat osuu sille joka toiselle viikolle eli joka toinen viikko on neljänä päivänä joku meno, joka toinen vain kahtena. Kun totuin tuossa korona-aikana siihen, että koskaan ei ole mitään sovittua, tämä tuntuu aika paljolta. Onneksi käsityökurssit ei yhtään kiinnosta. Niistä voisi tulla riesa, jos niillä rupeaisi käymään.
---
Rupeanpas siis pakkaamaan reppuun jumppamattoa sun muuta.
---
Mukavaa perjantaita teille ja meille!
---
ps. Jasmin, käyn ihan koht puoleen.
Keräätkö kiinanruusun kukat langanvärjäystå varten? Niistä saisi kivan kokeilun punaisesta tai violetista väristä. Minä olen onnistuneesti siirtänyt vesijumpat viikonloppuihin päiväsaikaan, kun arki-iltana ollut ”esteitä” ja esteitä. Mutta ei niissä lähtiessä kannata yhtään pohtia, jaksaako lähteä. Pitää vain katsoa kellosta, että on aika mennä. Vaikka puutarhanhoito kangistaa, on se kuitenkin mukavaa (sanoo hän, joka katsoo ikkunasta jo kaksi vuotta leikkaamatta ollutta vatukkoa) Ihmeellisesti tosiaan menot kasautuvat samoille päiville. T Saukkis
VastaaPoistaOlen minä noita kukkia nyt tallentanut, kun on tämä värjäysbuumi. Katsotaan käytänkö. Minulla on viikonloput vapaita, kun voin käydä viikolla päiväsaikaan. Viikonloppuisin on liikaa niitä työssäkäyviä tarmoa puhkuvia ihmisiä liikkeellä, viikolla vain meitä väsähtäneitä eläkeläisiä.
PoistaIhania mietelauseita, jotka antavat luvan ottaa rennosti. Pitkä korona-aika on kieltämättä rauhoittanut, vai pitäisikö sanoa passivoittanut. Ei sitä enää juokse tukka putkella tekemisestä toiseen. Vähän riittää.
VastaaPoistaVanhaoja sananlaskuja tarpeeseen.
PoistaKävitkö kurkkaamassa kuinka kävi mun ensimmäisen jumppatunnin vuosien jälkeen? No niinpä :)
VastaaPoistaMutta periksi ei anneta. Sama vetäjä soitti ja sanoi, että sunnuntain jooga voisi olla mulle ihan sopiva juttu ja lupasin mennä kokeilemaan, enkä anna tuossa tiistain jumpassakaan ihan eka kerralla periksi.
Mutta oot sä kyllä reipas :D
” Vain-tämän-yhden-kerran” tuo niin tuttu….
VastaaPoistaTätä harrastan.
VastaaPoista