Raekuuro yllätti meidät tässä päivänä muutamana.
Hetken kestivät kinokset kalliolla, nurmikoilla
mutta kuuron jälkeen sateenkaari ylitti taivaan.
Viimeisenkin kurpitsan ehdin pelastaa pakkasten kourista. Yöpakkasia on ollut, joten muutamilla kanssaviljelijöillä sato paleltui.
Peltotöitä on siis tehty. Minun viljelyinnostukseni ei iske aina ihan parhaaseen aikaan. Mutta ehkä keväällä on sitten helpompaa.
Perunapenkistä löytyi myyränpesä, monta pientä karvaista palleroa, joilla oli vielä silmät kiinni. Peittelin ne takaisin. Ei minusta ole lastensurmaajaksi.
Viereisellä rypsirapsipellolla on myös sadonkorjuu käynnissä.
Käveltykin on. Olin jo hyvissä asemissa kisassa, mutta tuo puutarhanhoito syö askellusaikaa.
Nyt pitää vähän riipiä paikkoja kuntoon. Alkaa kurssi kohta ja sen jälkeen tapaan ystävän, joka tullee ihan sisälle asti. Kursseillut olen kiltisti, parissa leffassa käynyt ja neulomistakin yritellyt, mutta enimmäkseen olen laiskotellut, mitä nyt kävelyltä ehdin.
Vai laiskotellut! Minusta tuo kuulostaa aika reippaalta elämältä.
VastaaPoistaSiis onko sulla lauantainakin kurssia???
VastaaPoistaRepun hallapelottelusta säikähtäneenä Possu nosti tänään perunat maasta. Siemenperuna oli poikinut 8 rupista perunaa. Luultavasti oma sato maistuu silti maukkaamalta, vaikka ois kuinka rupinen.
VastaaPoistaPaljon olet kerennyt touhuta,
VastaaPoistaKauniita nuo sää-kuvat!!
ja niin suloinen-koiruu:)))
Voi mahoton, myyränpoikasia! Onneksi peittelit uudestaan, ei sitä luontoa sovi häiritä. Ahkerana olet ollut, ihailla täytyy.
VastaaPoistaLauantai on työssäkäyville hyvä kurssipäivä. Eläkeläiselle ihan samanlainen kuin muutkin.
VastaaPoistaTottakai itse kasvatettu sato on parempaa kuin muiden kasvattama. Multaa vain on minun perunoissa ja porkkanoissa kohtuuttomasti.
Emo oli siirtänyt myyrät pois entisestä pesästä, mutta jossain päin palstaa ne varmaan elää.