torstai 25. toukokuuta 2017

Aurinkoni katoaa nurkan taa


Siellä satakieli laulaa.


Tervapääskyt sujahtelevat pilvissä ja kasvimaan nurkalla punavarpunen vislailee ihailevasti.


Vaahterat kukkivat


ja vihreys leviää kaikkialle. 
Minua nukuttaa. Lapioin koirankarvoja pois, pesen ja puunaan, vaihdan matot ja poistan paljon joutavaa roinaa. Ajattelin keittää lipstikkasoppaa, mutta sitä varten pitäisi kävellä kasvimaalle hakemaan niitä lipstikoita. Jaksanko? Vieraita odotan. Olisi kiva tarjota jotain. Ehkä ne osaavat tuoda syömiset tullessaan. Ehkä vain sukellan takaisin pölyn joukkoon.


Kummitus tipahti eilen postiluukusta. Possu lahjoitti koputtelijansa ilokseni.  Nyt odotan, mitä jännää tapahtuu.

5 kommenttia:

  1. Kevyttä kevät/kesänalku masennusta ilmassa? Lipstikkakeito? Mitä se on? Millainen kasvi on lipstikka, tulee mieleen linnunmuotoinen mehujää;DD

    VastaaPoista
  2. Nyt Repu vähän positiivisempi ote! Jos väsyttää, nuku. Jos laiskottaa, laiskottele. Jos neulotuttaa, neulo. Mutta mitä teetkin, tee se hyvällä omallatunnolla. Älä mieti, mitä kaikkea pitäisi tehdä tai olla tekemättä.

    VastaaPoista
  3. Upeat kuvat, varsinkin tuo ensimmäinen.

    VastaaPoista
  4. Kesä pukkaa vihreytenä ympärilläsi. Saat jo satoa kasvimaaltasi mahtavaa.

    VastaaPoista
  5. En nyt niin negatiivisesksi mieltänyt postausta. Pikemminkin päinvastoin eli paljon valoa ja linnunlaulua. Keskitalvella aurinko laskee parvekkeelta katsoen suoraan eli päivä on lyhyt. Keskikesällä aurinko laskee talon nurkan taakse eli päivä on pitkä.

    VastaaPoista

Mammuttimaiset kiitokset kommentistasi!
Aina on kiva, kun joku sanoo jotain, ilmaisee mielipiteensä, osoittaa käyneensä tälläkin tontilla.