Reikä päässä...

...häiritsee elämää, vaikka se olisi sisäpuolellakin. Leuka tuntuu oudolta vaikka varsinaista särkyä ei enää ole. Ei ole oikeastaan ollut koko aikana, kun olen tropannut niin hyvin. Nyt en enää troppaa. Nyt kuvittelen leuan olevan turvoksissa. Syöminenkin on outoa, kun en uskalla pureskella kunnolla. Mutta eihän se minua estä syömästä, ei suinkaan. Koko ajan syön ja paljon, vaikkei ruoka maistu millekään. Oraaliseen mielihyvään olen siis koukussa.

 Olen myös huomannut, miten kiivaasti puren hampaita yhteen öisin. Haamuhammas ei siitä tykkää vaan kipeytyy. Ilmeisesti myös kuorsaan raivokkaasti, joten ei liene ihme, että päivisin väsyttää. Onneksi en ole satavuotista unta nukkuva prinsessa. Siinä menisi prinssiltä sisu kaulaan, kun näkisi hampaita narskuttelevan äänekkäitä korahduksia päästelevän prinsessan sängyssä röhnöttämässä. Vaivihkaa hipsisi prinssi takavasemmalle ja jättäisi prinsessan jatkamaan korisemistaan.

Tarkastus- ja jatkotoimiaika on elokuun lopulla. Kysyttiin kyllä, mihin haluan eli olisin voinut valita sen hellän ja hempeän lääkärin. Mutta kun ei ole mitään kokemusta tai tietoa kenestäkään, otin tuohon omaan terveyskeskukseen ajan jollekin nimettömälle. Siitähän se sitten aikanaan paljastuu, millainen tyyppi on kyseessä.

Nyt kipitän mattotuvalle. Tytär piipahti eilen tuomassa koiranruokapussin (käytän hänen autoaan isojen asioiden liikutteluun) ja hakemassa mansikkahilloa. Totesi, että talvella yhdessä ostamamme matto on yhä käärössä sängyn alla. Tunsin syyllistävän sormen osoittavan itseäni ja lupasin parantaa tapani ja sisustaa. Aloitan mattotuvalta.

Pöllölässä on nyt kävelyttäjä. Minä kaipaisin PTtä. Kuka teistä rupeaa hommaan? Palkka ei tule olemaan suuri, homma on haastava ja asiakas ärsyttävä. Toimi sopii jollekin, joka kaipaa äksöniä. Eli persoonatreenaaja, joka tekee rankkoja liikuntaohjelmia ja niukkoja ruokalistoja viikko kerrallaan, saa heti paikan. Olen kuullut, että etäohjauskin toimii. Tuntekaa itsenne hyödylliseksi! Pätekää! Motivoikaa minua!