Ei taaskaan paljon valmistunut. Kahdet piirakkasukat ja yksi pipo. Mutta minähän en ole kovin nopea missään. Nyt nyherrän jotain äitienpäiväsukkia, vaikka uuvuttaa. Kiikaroitiin Koirapojan kanssa kolmisen tuntia, kun oli kaunis, lämmin sää. Koirapoika on hyvä retkikaveri. Jaksaa odottaa, kun kierrän samaa puuta ja yitän saada sirittäjän kiikariin.
10 kommenttia:
Ja pipohan päätyi onnellisena soimaan mun päähän=)
Koirapojalla on haisteltavaa niin paljon että jaksaa kyllä ihmetellä kun Emäntä sohii putkellaan....
Vaude, mikä pipo! Sukatkin niin kauniita. Retkiseura on syytä valita viisaasti, jotta retki onnistuu. Koirapoikahan on mitä parhainta seuraa, tarkka nenä on aina tarpeen luonnossa.
Upea pipo!
Nuottipipo on hauska!
Eipähän sitä tarvitse saada aikaiseksi mitään näkyvää, varsinkaan jos päivät viettää koiran kanssa lintuja katselemassa. Hieno harrastus sekin on!
Monta kaunista neuletta olet tikutellut.. ja tuo pipo on kyllä upea:-)
Ja kun nuottipipo meni muusikolle niin kohtuu hyvä läppä kaupan päälle. Repu on... .
Ihania!
Kiitos kävijöille.
En ollutkaan ennen kuullut tuota
"piirakkasukat"-nimeä:)
Hienoja ovat kaikki tekemäsi.
(sorvatar)
Minä olen ohjeen tuolla nimellä löytänyt.
Olisi kiva käydä lukemassa sinunkin blogia, mutten löydä.
Lähetä kommentti