Kasvimaalla olen iltamyöhällä vähän piipahtanut. Ei kestä elimistö päivän auringonpaisteessa. Joko sattuisi joskus pilveilemään, niin voisin päiväsaikaan jotain raataa. Nyt ei vielä olisi verenimijöitä, joten mieluusti peruskorjausta tekisin. Tosin kädessä on kutiseva, mätivä näppylä, kun jokin tuntematon lentävä olio kävi iskemässä siihen piikkinsä. Luulikohan minua kasviksi, kun olen niin hidasliikkeinen. Minähän kasvatan patteja kaikista ja kaikesta. Herkkänahkaisuus voimissaan.
Kännyssä on sen verran ok kamera, että aika sujuvasti hoidan nuo kuvaukset nykyisin sillä. Repu on siirtynyt nykyaikaan - ainakin osittain.
Eilen tuli ihana kortti hienon elämänohjeen kera
"Elämässä tärkeintä ei ole suojautua myrskyltä
vaan oppia tanssimaam sateessa."
Kiitos Pöllö! Ilahdutti suuresti.
Taivallus keväisessä Suomessa edistyy. Maanantai ohitin Kotkan ja eilen jäi jo Hamina taakse. Kymmenen kilometrin päivävauhtia tavoittelen, mutta vaihtelee.
Huomasin äskettäin että kännykamerassa on pieni zoom!! Elämä on löytöjä;D
VastaaPoistaMiten kauniita kuvia taas kerran - tuli taas kaipuu maalle, pois täältä kivitalojen keskeltä. No, ei ole enää pitkää aikaa, kun päästään Savon sydämeen ja Saimaan rannalle.
VastaaPoistaEhkä me Repu "törmätään" kesäkuun alkupuolella, kun me lähdetään tulemaan Kuopiosta Imatralle ja sinä varmaan tuut jossain kohtaa varmaan vastaan? ;) Riippuen toki siitä kumpaa puolta Saimaata kävelet...
Kukkivat ketunleivät ilahduttivat minuakin ja keto-orvokit, kevät etenee hurjaa vauhtia luonnossa. Minäkin iloitsin hyttysten puuttumista, yksi sentään on jo pistänyt. Mustikka kukkii, että pölyttäjiä kyllä kaivattaisiin.
VastaaPoistaKiitokset teille.
VastaaPoista