keskiviikko 30. toukokuuta 2018

Kuudanyö


Kävin eilen hakemassa antibioottikuurin päivystyksestä ja sehän kesti. Onneksi Koirapoika pääsi viihdyttämään pentua, joten minä sain rahassa tutustua tuntikausia päivystyksen jonotushuoneeseen. Mielenkiintoinen kokemus, puheliaita ihmisiä, yhteisöllinen tunnelma. Ja lääkäri oli aivan ihana, kun sitten tavattiin. Eikä mitään uutta, mikä ei antibiootilla paranis, joten kaikki hyvin.


Ilman päivystyskeikkaa en ehkä olisi huomannut kaunista kuuta.


Näettekö, miten pienet kuu-ukot ja -akat elävät siellä arkeaan välittämättä siitä, miten yksi Repu tuijottaa linssin läpi heidän maailmaansa. Siellä ei ole huolta mistään joutavasta, arki sujuu rauhalliseen, vääjäämättömään tahtiin ja juhlia riittää tasaisin välein. Juhlapaikat peitetään meidän katseilta piiloon. Kohta alkaa taas juhlien järjestely ja juhlakentän eteen vedetään verho sitä mukaa, kun juhlat edistyvät. Juhlan jälkien siivouksen myötä koko kuu paljastuu taas meidän nähtäväksi. Olisi kiva tietää, miten rankat bileet on, kun ne pitää tehdä kätkössä?


Kesäkamppailuun mahtuu vielä osallistujia ja äänestykseen voi osallistua, kun vain yksi paikka on vasta arvottu.

7 kommenttia:

  1. Kuu on kyllä ollut komea, just eilen ihastelin kun parvekkeella loikoilin.
    Jos siellä on jotain kuuorgioita kun pitää peittää?

    VastaaPoista
  2. Niinpä. Irstailijat! Vai olisivatko vain niin häveliäitä, että pienikin juhlanpoikanen pitää piilottaa.

    VastaaPoista
  3. No ilmankos tässs on taas nukuttu huonosti; hirveetä möykkää ovat kuu-ukot ja -akat pitäneet, sellaisessa metelissä kukaan nuku! No jospa siellä kohta vähän hiljenisi..

    VastaaPoista
  4. Unohtui kysyä mistä poimit sanan kuudan?

    VastaaPoista
  5. Mä unohdin tuon kuun. Pyörin viime yönä kun väkkärä, olisihan se pitänyt muistaa tuo kuu auuuuu...
    Siellä kuun väki bilettää ja pitää meitä kevyillä unilla.

    Ps. Toivottavasti antibiootti on jo alkanut puremaan

    VastaaPoista
  6. Ihana toukokuun kuu, ei puhettakaan, että täällä pohjolan valoisissa öissä näin kauniisti mollottais. Hauskasti kerroit päivystysreissustasi:) Toipumista ja ab-kuurilla täälläkin...

    VastaaPoista
  7. Muistan puiston kaunehimman,
    ihanimman Monrepos'n.
    Usein haaveissani kuljen
    satumaani lehmustohon.
    Kaunehimmat kaarisillat,
    ihanimmat kuudanyöt
    nähnyt puiston katveessa oon
    Monrepos'n.

    Eikös muusikko klassikoita tunne?

    Kesällä on hyvä olla kuuhullu, kun muutenkin on valoisaa. Kun aikanaan muutin tänne etelään kaipasin pitkään valoisia kesäöitä ja pimeitä talvipäiviä, mutta kaikkeen tottuu.

    VastaaPoista

Mammuttimaiset kiitokset kommentistasi!
Aina on kiva, kun joku sanoo jotain, ilmaisee mielipiteensä, osoittaa käyneensä tälläkin tontilla.