Nyt tuli viikonloppuna ulkoiltua niin paljon, että kovasti nahka punoittaa. Varjoja etsin ja naamassa oli 50n koodin rasvaa, mutta väriä tuli silti. Tänään taidan vähemmän ulkoistua. Kasvimaalle voisin mennä, mutta sinne aurinko paahtaa täysillä koko ajan, joten kasvakoon vain rikkaruohoa edelleen.
Kyllä kaikki vastaantulijat jaksoivat eilen kehua lämmintä - ja melkein jokainen muisti lisätä, miten ankea viime kesä oli. Kukaan ei vielä usko, että tätä hellettä (voi sanoa hellettä, kun mittari lähenee kolmeakymmentä) kestäisi kovin pitkään, vielä kukaan ei toivo, että satais vähän. Minä en ole mikään helteenrakastaja, mutta kyllä nyt on mukavaa.
Tokihan sitä Koirapoikaa pitää ulkoiluttaa tänäänkin ja onhan täällä myös varjoisia metsiä, joissa vaellella, joten ei nyt ihan sisätiloissa koko päivää. Kummasti se kasvimaakin kiehtoo nyt, kun ei ole paras aika sinne mennä. Josko illansuussa vähän kävisin kaivamassa vuohenputken juuria pois.
Ulkoilkaa koko vapaa-ajan te, joiden nahka rakastaa aurinkoa.
Kyllä se tästä valitukseksi muuttuu kun alkaa olla viikkotolkulla kolmeakymppiä. Sit sopivasti sataa heinäkuun niin ihmiset tykkää;DD
VastaaPoistaVahvat aurinkovoiteet laitan minäkin iholle. Työssä meni päivä ja ehtoolla pesin pari mattoa, jos näin helteissä kuivuisivat nopeasti. Kalposessa istuttiin pihassa nauttimassa olostamme vesipullon ja kirjan kanssa. Mahtavat valkovuokkomatot olet löytänyt!
VastaaPoistaKyllä mä sadetta väliin toivon. Hillitsis vähän tuota siitepölyä ja muutakin pölyä, eikä tarttis koko ajan selkä vääränä kantaa vettä kukille.
VastaaPoistaLämmöstä on ainakin se hyöty, että kesä syöksyi kerralla päälle.
VastaaPoista