Kun on perusluonteeltaan alakuloon taipuvainen, tulee välillä aikoja, jolloin joutuu oikein kamppailemaan itsensä kanssa, jottei synkkyys pääse vallalle. Sitä rupeaa kaivelemaan epäonnistumisiaan, tuntemaan syyllisyyttä muille aiheuttamastaan mielipahasta, kuvitellusta tai todellisesta, kyseenalaistamaan itsensä. Silloin olisi kiva kilauttaa ystävälle. Mutta erakollahan ei ole ketään kenelle kilauttaa tässä tilanteessa. Erakko käpertyy itseensä, kaivautuu piiloon kuin villieläin nuolemaan haavojaan. Erakko kilauttaa vain jos on jotain positiivista sanottavaa. Harvoinhan erakolla sitä on, joten kilauttelut vähenevät ja kuihtuvat hissukseen pois. Mutta ei hätää. Vuosien mittaan erakko on oppinut selviytymään, siirtämään ankean olon taka-alalle, odottamaan kirkkaampia päiviä.
Ikkunoista uloskatselu on verraton viihde. Siellä elämä jatkuu. Aurinko nousee. Luonto herää.
Ulkomaailmaa ei hätkäytä erakon mielialat, kukaan ei tunge kyselemään, miten menee. Koirat kulkevat omia polkujaan. Uupuneet omistajat raahustavat perässä. Erakon koira on vielä unten mailla, uupunut viime päivistä. On ollut lyhyitä öitä, kun mummoilu on vaatinut myöhäistä iltaa ja aikaista aamua. Koirapoika on myös uupunut tuntikausien kävelystä. Erakkohan kävelee, kävelee ja kävelee ankeuden yllättäessä. Vaeltelu metsissä, pelloilla, rannoilla piristää mielen, uuvuttaa kehon, jota sitten kolottaa kaikkialta öisin. Mutta keho antaa ajan mittaan periksi.
Pakkasyön jälkeen aamu on kaunis, valoisa, kirkas. Siispä erakko herättää kävelykaverin ja lähtee ulos, ensin aamulenkille lyhyesti, myöhemmin taas pitkästi.
Yhdet sukat tehty, kryptise, sanoi tilaaja. Ei ne ihan nappiin mennyt, mutta tilaaja totesi, että sukkien varsinainen tehtävähän on pitää varpaat lämpiminä. Tilaaja totesi myös ajattelevansa nykyisin, ettei sukittaja kuole ihan heti, joten hyviäkin sukkia vielä ehtii tulla.
---
Nyt pitää kyllä tehdä vlillä muillekin.
Meilläpäin hakataan metsää, valmistaudutaan tuleviin, uusiin rakentamisiin. Yritän suhtautua positiivisesti muutoksiin, uutuuksiin. Yritän pitää muutosvastarinnan kurissa, vaikka metsät olisivat minusta mukavampia kuin uudet kerrostalot.
---
Katsoin eilen Noah-elokuvan telkasta, kun aiemmin sörkin Noaa.
---
Aamulenkille.
ps. Suelle kiitos postista. Siinä iso paha susi nielaisee pitkäsäärisen nuoren neitosen kitaansa. Olisko alitajunta ollut asialla?
Upeat on näkymät ikkunasta ja nuo sukat on kyllä hienot! Luonto on itsellekin se voimaantumis paikka..monta kertaa on omien mietteiden kera metsään tullut lähdettyä ja monesti on saanut keveämmällä mielellä kotiin palata. Työ kun on sellaista että vaikka sitä kuinka kauan olisi tehnyt niin aina tulee niitä päiviä/hetkiä jotka jäävät mielen päälle. Sitä kun soisi kaikkien ihmisten saavan elää ilman suruja ja kipuja. Tänään näyttää tulevan ihan kaunis päivä:) Hyvää naistenpäivää♥
VastaaPoistaKauniit sukat olet tikutellut ja lämmitävät saajan varpaita mukavasti.❤️
VastaaPoistaIhanaa naistenpäivää sinulle.❤️
Kauniit sukat!!!
VastaaPoistaIhana kortti!!
"hiukan erakoituneelle,kanssa sisarelle... :)
Ihanaa Naistenpäivää!!
Lämpöisin Halauksin toivottelee Liisa...täältä kaukaa.. :))
Neulonta pitää erakonkin tiiviisti yhteiskunnassa mukana. Rentoa naistenpäivää kera koiruus ulkoiluiden :)
VastaaPoistaKiitos korttikommentista, omasta mielestä siitä tuli oikein hassu;D
VastaaPoistaErakolta toiselle, ei kannata velloa syvissä mustissa, arvokasta laatuaikaa itsensä kanssa ei kannata tuhlata moiseen....
Kiitos kävijöille. Aina on kiva, kun joku piipahtaa.
VastaaPoistaTutulta kuulostaa tekstisi, jostain syystä kommentointi ei onnistunut puhelimellla ”puskassa”. Alakuloon taipuva mieli on sukuperintönä, ja olen tietoisesti yrittänyt opetella keinoja sen hallintaan. Liikunta ja luonto ovat hyviä mielenkohentajia, kun muistaa keskittyä seuraamaan, mitä kaikkea siellä ympärillä onkaan. On mukava lukea kertomuksissa linnuista ym.
VastaaPoistaKiitos käynnistä anonyymillekin.
VastaaPoista