Kotinurkilla.
Kävin kauniissa maisemissa.
Ihastuin.
Ihastuin toki matkaseuraankin kuten Sus' omalla matkallaan.
Mutta etenkin ihastuin ympäristöön.
Miellytti.
Hurmasi.
Kiehtoi.
Olisihan täällä voinut olla kauemminkin.
Ruveta vaikka viininviljelijäksi.
Mutta kotiin palasin.
Nyt espanjan läksyt odottavat, mutta lankakauppaan on mentävä. Pehmeää kaulaliinaa kuulemma kaivataan. Ja ystävänpäiväsukkiakin ajattelin kalistella. Niihin kyllä löytyi langat - vaikkakaan ei sitä väriä, mitä halusin.
8 kommenttia:
Merta, viintä ja kaneleita - mitä sitä ihminen muuta tarvitsee ;)
Ai niin, lankaa tietysti...
Ja mä ainakin tarvin Koko elämää! Eroahdistusta alkoi pukata - kiva kun olet kotona taas!
Mikämikä-maa? Epykti? Ei oo..hmm.
Täällä kans iloitaan paluusta, tarvetta löytyy<3 Koko elämälle!!
Tervetuloa kotimaahan ja oikeaan talveen! Mukavia neuleprojekteja sinulla suunnitelmissa.
tarvitaan myös tulivuoria ja laavakenttiä - olin Lnzarotella
Komeita maisemia ja upeita kuvia!
Vai on Repu käyny kameleita kattomassa.
Tervetuloa kotiin! Karun kauniita ovat nuo maisemat.
Oli hieno saari ja symppiksiä ne kamelit, vähän tympääntyneitä ja omissa ajatuksissaan. Minä niin niistä tykkäsin!
Lähetä kommentti