Kovin ovat valoisia aamut, kun on aurinkoisia päiviä. Tukkoisia ovat myös aamut. Minä käyttäydyn kunnon lapsenmurhaajan tavoin ja tapan flunssanpoikasia kaikilla tuntemillani poppaskonsteilla. Tilhi kyllä väitti, että hän tarttis niitä pihlajanmarjoja enemmän kuin minä murha-aikeisiini. Minä vieritin marjojen puuttumisen ahneiden rastaiden syyksi. Tänä aamuna on kyllä sellainen olo, ettei pelkät pihlajanmarjat ehkä riitä vaan saattaa vaatia kupin kuumaa finnrexiniä ennenkuin kurssille lähden.
Maanantaikurssin ope yrittää koko ajan varmistaa, että jatkan kirjoittamista ensi vuonnakin, kun meidän kaksivuotinen on ohi. Olen useita kertoja sanonut, että ei, en halua kirjailijaksi. Aivan liian työlästä. Minä haluan vain laiskotella. Mutta hän tarjoaa joka kerta uutta vaihtoehtoa. Nyt neuvottelee aivan uudesta jonkun open kanssa. Jos se toteutuu, saatan kokeilla. Kuulostaa äkikseltään ihan mielenkiintoiselta. Tänään on vuorossa tämä torstaikurssi, joka on - no, erilainen. Mutta pääasia, että kahlaan nyt läpi nämä, mitä olen aloittanut. Sen espanjankin.
Killer on the loose/Thin Lizzy
VastaaPoistaTaisit samaistua Viiviin.
VastaaPoistaIhanaa, kun on niin valoisaa. Maaliskuu = KEVÄT!
Nyt huilaa ja anna kehon toipua. Marjamehut ja hunaja ovat hyväksi flunssassa. Haasteeseesi liittyen otin lopultakin kuvan ikkunastamme, näin kuutamolla.
VastaaPoistaOnko siellä vaikeuksia saada opiskelijoita kirjoituskursseille? Minä olen pari kertaa täällä ilmoittautunut kansalaisopiston kirjoituskursseille, mutta ne on aina peruttu osallistujien vähäisen määrän vuoksi :(
VastaaPoistaYmmärrän Viiviä ;)
VastaaPoistaHyvä, että Sohvaltakin otettiin kuvia.
Meillä nuo kirjoittajakurssit näyttää tulevan täyteen kevyesti. Osa on jäänyt jonoonkin. Osa kurssilaisista kyllä keskeyttää,kun ovat laskeneet ajankäyttönsä väärin mutta ei kait koskaan kursseja jouduta perumaan.