keskiviikko 4. huhtikuuta 2018

Elämä, tavat ja muutokset





Menin sinne kurssille eilen, vaikka kovin harkitsin väliin jättämistä. Olihan se ihan ok. Vähän hankalassa paikassa, kun matkoihin kolmella bussilla menee enemmän aikaa kuin kurssilla oloon.

Muut oli töissä stressaantuvia naisia, joista oli ihanaa, kun sai vain olla. Ensin oli tietenkin esittäytymiskierros, sitten kurssin rakenteesta ja päämääristä. Tehtiin oman elämän kartoituksia yksin ja pareittain. Sitten harjoiteltiin hetkessä elämistä suklaapalan kanssa. Katseltiin, haisteltiin ajateltiin, mistä se on tullut ja ketkä ovat sen tehneet. Sitten laitettiin pala suuhun ja annettiin sen sulaa kielellä tunnustellen makua ja olemusta. Näin syöden pitäisi kuulemma suklaanhimon pysyä aisoissa. Minä lähinnä ajattelin, etten halua käyttää aikaani tuollaiseen. Mutta kokeilkaa te suklaanhimoiset ja kertokaa jäikö loppulevy syömättä.

Kotitehtäväksi saatiin Tietoiset ostokset, jota pitäisi käyttää ruokaostoksilla. Tehdään lista. Mennään kauppaan. Haahuillaan kaupassa tietoisena ajatuksista, tunteista, mielihaluista. Tarkkaillaan, onko reitti aina sama ja ostetaanko aina samat tuotteet. Nimetään asioita, joita näkyy, kuuluu, haistaa. Muistutetaan itselle, mitkä valinnat ovat yhteneviä sen kanssa, mikä on itselle tärkeää. Pohditaan, voisiko saada uusia elämyksiä kokeilemalla uusia ruokalajeja, valisemalla eri tuotteita, käymällä uusissa ravintoloissa. Huomioidaan, että ruoka antaa elämyksiä ihan vain katsomalla haistelemalla. Ja sitten pitäisi kokeilla jotain uutta ruoan kanssa.

Tein yhteenvedon viime kuun euroista, joten kokeilen tässä kuussa kauppojen välttelyä ja entisten ruokavarojen hyödyntämistä.

Hirveästi tässä pitäisi viettää aikaa syömisiään miettien. 
(toteaa eläkeläinen, jolla on kaikki aika tuhlattavaksi)

4 kommenttia:

  1. Tuon saman voi tehdä ulkoillessa, kirjastossa, ihan minkä asian kanssa vaan. Idea ei ole se asia vaan se keskittyminen, tässä ja nyt oleminen jolloin päästä, ainakin tietoisuudesta, putoavat pois asiat joita miettii, oli ne sitten menneisyyden tai tulevia. Sen jälkeen kun on hetken keskittynyt johonkin täysillä niin niihin muihin ajatuksiin on helpomipi laittaa järjestystä.
    Näin minä tuon ymmärsin, oi Remmuteista suurin ja kaunein=)

    Koirapojalle siliraps.

    VastaaPoista
  2. Suklaata ei ole enää haisteltavaksi (tai olisi kyllä, mutta ajattelin lähettää sen Siskorakkaalle) ja siksi toisekseen tiedän missä se on tehty, henkilöä en tiedä ja tuskin saisin sitä koskaan selvillekään.
    Ja väitän, että suklaanhimoon EI AUTA mikään, olen kokeillut tuota "anna suklaapalan sulaa hitaasti kielelläsi" -kikkaa vaikka kuinka monta kertaa ja silti syön suklaata. Pahimmassa himossani rongun jopa sitä tumminta suklaata AM:n jemmasta...

    Ruokakaupassa käytiin tänään kauppalistan kanssa. Tarkoituksena SÄÄSTÄÄ. Ei mitään ylimääräistä tänään. Paitsi ne -30% letut. Ja -30% maissiröstit, jotka ei kuulemma maistuneet miltään. -30% Atrian kertakäyttöpizza. Ja kaksi eineslaatikkoa, 1€/laatikko.
    Kauppa oli kyllä eri kuin missä normaalisti käydään, koska käytiin naapurikunnassa tällä kertaa.

    Kotimatkalla kehiteltiin tarinaa siitä, miten pienet prinssimakkarat, grillimakkarat ja muut pääsevät kohta kevätlaitumille kuten vasikat.. Mutta kuinka ne pienen pienet prinssimakkarat sitten kerätään ja pussitetaan... Nii-in, oletteko te koskaan miettineet, mistä makkarat oikein tulee ;) Uusia elämyksiä siis?

    Anteeksi Repu, mutta minulle tuo kurssi ei tuon ensimmäisen tunnin perusteella sopisi.

    Menen tekemään itselleni juustosämpylän.

    VastaaPoista
  3. Nyt on pakko tunnustaa, että kuvauksesi osui minuun ja upposi. Uusia elämyksiä, suklaata suussa sulattamalla... Hyvän päätöksen teit, eurojen säästämisen. Onneksi pian pääset puutarhatöihin, se jos mikä on todellista! Kiitos tästä erittäin osuvasta kirjoituksesta! Loppuilta kuluu hymy huulilla, neuloen.

    VastaaPoista
  4. Mieluusti hukkaan aikaa eläen hetkessä, mutta en ruokaa ajatellen. Tuossa oli ideana, että sitä laihtuu huomaamatta, kun keskittyy syömiseen. Minä tulen vain kiukkuiseksi ja syön sitten entistä enemmän. Ei tuo ole minullekaan oikea kurssi, mutta kait minä sen raadan loppuun. Nyt tuntuu, että kurssit voisi jäädä tauolle, kaikki ja kokonaan.

    VastaaPoista

Mammuttimaiset kiitokset kommentistasi!
Aina on kiva, kun joku sanoo jotain, ilmaisee mielipiteensä, osoittaa käyneensä tälläkin tontilla.