lauantai 25. tammikuuta 2020

Lankaostoksille


Olen ollut mummoilemassa välillä useamman päivän. Siellä on nyt lintulauta, kun minä halusin  lahjoittaa mummotettaville luontoiloa. Tiaisia käy erittäin ahkerasti ja muutakin. Orava on jo järsinyt laudan reunoja rikki saadakseen enemmän, tikka vetäisee isoja suullisia rasvatangosta, tiaiset heittelevät kauraa maahan kaivaessaan parempaa esille ja mustarastaat syövät tiaisten hylkäämiä maasta. 


Olen antanut mummotettavillekin sukkalahjakortteja ja nyt sain puristetuksi toiveita irti. Hyviä toiveita, jotka pakottavat lankaostoksille, kun värejä puuttuu. Seiskaveikasta voisi löytyä, mutta haluan tehdä ohuempia. Fabelia olisi jotain sopivaa, mutta ei kaikkea tarvittavaa. Fabelista tykkäisinkin ja yritin kaivaa netin syövereistä, mutta ei löytynytkään mistään ruskeaa tai oranssia. Enkä oikein osaa yhdistellä erimerkkisiä lankoja. Tosin ei sekään auttaisi kovin pitkälle. Menenpä siis tänään lankamaailmaan katsomaan Maijaa, joka on sattumoisin alessakin. Tykkään muutenkin Maijasta. Se on pehmeämpää. Jotkut seiskaveikat ovat niin karheita, että kädet rupeaa kutittamaan.
(pitkään siis lankaostolakko kesti)


Tilasin tällaisen, kun kehut oli niin ylitsevuotavat. Ensiselauksen jälkeen olen aika pettynyt. Odotin jotain erilaista. En tiedä edes, miksi tilasin tämän. Olen ajatellut laajentaa  kinnaspuolelle enemmän, mutta minullahan on jo villit vanttuut 1 ja 2. Niissä on ohjeita, joista kyllä tykkään. Netistäkin löytyy kivoja malleja. Ja ainahan voin tehdä saman kuin sukissa eli kehittää omia kuvioita. Luulen, että tilasin, koska halusin Villasukkien uusi vuosi -kirjan, joka on kallis. Tämä oli halvempi. Täytyy katsoa, mitä teen. Pitäiskä laittaa arvonta?


Meidän talvi onyt näin luminen. Mutta mukavaa aina, kun ei sada. Ja mukavaa, kun ei tarvitse liukastella. Minä kyllä tykkäisin lumesta. Jaksan vielä uskoa, että sitäkin tulee.


Päivät ovat pitentyneet. Sitä ei huomaa vesisateen ja pilvipeitteen keskellä, mutta aurinkoisina iltoina kyllä. Aurinko laskee jo Kalasatamaan. Kohta on taas yötön yö. Sanotaan, että pessimisti ei pety, mutta optimistilla on kuitenkin enimmäkseen mukavaa.


Näköni on heikentynyt rajusti. Olen odotellut sitä tarkastusaikaa. Melkein jo soitin, mutta eilen tuli ilmoitus, että 24.2. on aika. Kait minä vielä kuukauden jaksan odottaa, etenkään, kun enusko, että tuolle voidaan mitään tehdä. Kyllä minä näinkin pärjään.

7 kommenttia:

  1. Tammikuussa on aina parasta se päivä, kun töistä lähtiessä ei ole enää pimeää vaan taivalla on valonkajoa. Viikolla oli selkeä päivä, jolloin oli neljän jälkeen ihan valoisaa! Viikolla Helsingissä paikalliset valittivat, kuinka on synkkää ja pimeää ja inhottavaa. Huomautin heille, ettei muuten ole liukasta kuten meillä sen synkän ja pimeän lisäksi. Joten oli ilahduttavaa, että edes joku huomaa sen luikkaudettomuuden. T Saukkis

    VastaaPoista
  2. Meillä on ollut upeita auringonnousuja, tosin joistakin olen nähnyt vain ne viimeiset oranssit kajot. Mutta tiedänpähän ainakin, että on ollut hieno auringonnousu.
    Ja eilen oli hieno auringonlaskukin; kajasti tuohon tien toiselle puolelle puiden runkoihin.

    Lunta satoi toissa iltana ja nyt on tiet liukkaat, saa autolla ajella kieli keskellä suuta.

    VastaaPoista
  3. Onnellisena liukkauden puutteesta olen kävellyt työmatkoja. Tänä talvena ei ole nastakenkiä vielä tarvinnut. Hurjaa touhua mummotettavien lintulaudalla! Meillä orava ponkaisee maasta lintulaudalle ja istuu sen katolla syömässä. Ilmeisen vahvat lihakset se on saanut talviruokinnassa. Lankakaupasta onneksi löytyy värejä ja tarpeeseen on asiallista ostaa. Minä löydän kaupassa sen tarpeen aina sopivan langan kohdalla... Ihania aurinkoisia päiviä on ollutkin.

    VastaaPoista
  4. Lankamaailman alet minuakin kutsui ja pikkuisen oli vaikeaa jättää ostamatta niitä kaikkia ihanuuksia. Olen päättänyt ostaa vain sen minkä tiedän heti neulovani, ei varastoja ;) Lunta odotan minäkin ja uskon että sitä vielä tulee. Toivon ettei näkösi heikkenisi enempää <3

    VastaaPoista
  5. Lankoja tarvitsevat neulojat:),kun niiltä tippuu puikoilta,mitä ihanempia juttuja:)).
    Sulonen orava;))
    Onneksi jotain iloa lumettomuudesta,kyllä pääkallokelit on hirveitä:)SElkä kipeytyy kun pittää jännittää kunpuu-ukko ,vaikka potkurilla menee etenpäin:)
    Meillä pakkasta-20,lunta hiukan tallattuna liukkauden päälle,hyvä ulkoilu ilma oli tänään.Toivotaan että näkösi ei nyt enää heikentyisi.
    Oikein mukavia tammikuun viimeisiäpäiviä!,Sinulle Repu!

    VastaaPoista
  6. Lintujen seuraaminen lintulaudalla on hauskaa puuhaa. Muutama vuosi sitten onnistuin kuvaamaan ”tankotanssia” harrastavan oravankin.

    Valon lisääntyminen on hieno juttu!

    VastaaPoista
  7. Lankamaailma on paha paikka, mutta onnistuin ostamaan vain sen, mitä menin hakemaan vaikka moni kerä houkutti.
    Lintulauta olisi kiva. Mummoillessa tuijottelen sitä tosi usein. Kyllä tuokin otava tankotanssi, mutta ikkunan läpi otetut kuvat oli niin huonoja, että deletoin kaiken muun paitsi tuon nökötyskuvan.

    VastaaPoista

Mammuttimaiset kiitokset kommentistasi!
Aina on kiva, kun joku sanoo jotain, ilmaisee mielipiteensä, osoittaa käyneensä tälläkin tontilla.