Minta kertaa elämä ennättää kiville karahtaa, pieleen mennä tää, ennenkuin muuttuu paremmaksi. Mutta kyllä se muuttuu, ainakin minun elämäni muuttui. Tuli puhelu. Olin saanut levytyssopimuksen. Piti tulla keskustelemaan markkinoinnista, allekirjoittamaan sopimukset. Minähän menin. Turvauduin taas vanhempiini. Mitä pitäisi muistaa? Mihin pitäisi suostua? Mitä ei missään nimessä? Paljon kävin asioita läpi vanhempieni kanssa, mutta ei minulta vaadittu mitään liikaa. Sain suunnilleen kaikki toiveeni läpi. Levytysyhtiö lupasi jopa hoitaa irtisanoutumiseni karaoketyöstä. Varoittelivat kyllä, että luvassa olisi melkoista pyöritystä, pitkä keikkakesä ja uusi levy tarvittaisiin. Onneksi minulla oli vanhoja biisejä kasakaupalla. Niitä ruvettiin heti työstämään.
Peto minussa, Eppu Normaali. Pnkantta vielä mietin, on tuttu….
VastaaPoista” Monta kertaa elämä ennättää. Kiville karahtaa, pieleen mennä tää”.
PoistaHaa nyt muistin… Se on Raptorin ekan älppärin ”Moe” -kansi
VastaaPoistaMoi vaan pitkästä aikaa. Hitsi minkä ”herkkujoulukalenterin” melkein missäsin.
VastaaPoista