Tällainen aamu tänään. Uupunut olo, mutta finnrexiniä mukissa, kahvia tulossa.
Tilaamassani naistenlehdessä (tuo tilaaminenkin on yhtä älyttömyyttä - en lue niitä, hyvä, jos selailen - tilaushinnalla olisin saanut pinon niitä värikkäitä puikkoja - onneksi voin siirtää lehdet naapurille, joka ehkä lukee ja siirtää seuraavalle) oli otsikko "Lähtijänaisia". Aina kuvittelen olevani reissunainen, mutta taitaa kuulua niihin itsepetosjuttuihin, kun enimmäkseen mieli tekisi olla lähtemättä, peruuttaa koko juttu. Mitä pitempään elän, sitä nihkeämpää on lähteminen. Pakkaaminenkin jää viime tippaan, kun en halua ajatella koko asiaa. Mutta nyt tulee muutos! Koska yksi elämän perusjuttuja on itsekidutus, tein uuden sarakkeen tuonne ikuisuuspainojen päälle. (Kummasti muuten tahtoo nuo painopäivitykset unohtua heti, kun paino hiipii ylöspäin.) Tästä lähtien vuoden loppuun tulee joka viikolle yksi lähtö (tai siis tulee ja tulee, kunhan nyt edes tulee aie). Lähdöksi ei lasketa kursseja, mummoilua, kuntoilua - mutta pitkät retket koiran kera kyllä ja toistaiseksi myös nuo kulttuuririennot, kun eipä nykyään tule edes leffassa käytyä. Eli nyt on plakkarissa yksi uusi keino tuntea itsensä epäonnistuneeksi.
Eilen vihdoin siivousprojekti edistyi niin, että tälle päivälle jäi vain makkarin ja kylppärin nuohoaminen. Hyllyjen tyhjennys ja täyttäminen sekä kasojen purku on tietenkin vaiheessa, mutta hissukseen sekin edistyy. Uskon, että tilaa tulee, kunhan vain sitkeästi poistan entisiä, enkä ostele uusia. Tuohon osteluun auttaa sekin, että kohta on kaikki rahahanat imetty tyhjiin. Kaikenmaailman silmälasit, hampaat, apteekit ja etenkin ifolorit syö rahaa enemmän kuin keva sitä syytää.
Josko tässä aloittaisin perjantaini. Olen tainnut ennenkin mainita, että eläke-elämässä ei ole paljon huonoja juttuja, mutta sellaiseksi voidaan ehkä laskea se, ettei perjantai ole muita päiviä kummempi. Joskus hoilattiin täydestä sydämestä "miksei aina voi olla perjantai, perjantai, perjantai..." Nyt on ja ihan sama kuin torstaikin.
Eilinen päivä päättyi näin.
Minne Repu on lähdössä? Possulla on tänään vapaapäivä. Paras perjantai on vapaapäivä-perjantai :D
VastaaPoistaMitäs viikonpäivistä kun ei enää vuodenaikojen vaihtelu tunnu missään, eläkkeellä aika muuttuu merkityksettömäksi ja jos ei tee niitä lähtöjä eli käy jossain, alkaa olla vaikeuksia rytmittää muistoja. kun niitä ei tule uusia.
VastaaPoistaToisaalta, saamattomuus kunniaan, pidetäänkö kisa kumpi/ketkä aloittaa ajatustasolla eniten juttuja muttei tee kuitenkaan. Tässä kuussa piti tallinnaan lähteä ostoksille, siirsin ensi kuulle. Menenkö sittenkään;DD
Oon niin lelvelillä sun kanssa tällaisissa asioissa, joukossa on voimaa. Vaikka Jouko aika pölijä onkii... . ;D
Mihinkään lähdössä. Kunhan suunnittelee. Ja Sus ei kyllä mulle suunnittelussa ja toteuttamattomuudessa pärjäis. Mulla on useamman vuoden kokemus.
VastaaPoistaJouko on ystäväni mies.
Pöllöllä on "pakkolähtöjä" eikä siksi voi osallistua teidän kisaan. Muut järjestää Pöllölle teksää :) Jos ei muut niin joku lääkäri tai sairaala, joka ei oo omalla kylällä. Tässäkin kuussa pitää ajaa 400 kilsan päähän hakemaan lääkärintodistus.
VastaaPoistaJa ensi kuussa on lähdettävä pitkästä aikaa maailmanparannusreissulle - se auttaa varmaan teitäkin, uskokaa pois ;)
Mutta joo. Ei voi palata kotiin jos ei lähde. Eikä voi lähteä, jos ei ole kotona. Ja miksi lähteä, jos kotona on hyvä olla. Ei tarvitse lähteä pois kotoa vain lähtemisen takia.
Toiset kulkee meidän kotihiirienkin edestä, me kotihiiret saadaan pysyä koloissamme ihan rauhassa. Lähteä kotoa vain silloin kun pakko <3
Lähteminen, se vaatii ihan erityistä energiaa vaikka tietäisi virkistyvänsä kun käy vaikka vain parin tunnin tapahtumassa. Kummasti sohva vetää iltaisn puoleensa, mutta siellähän onkin sohvapöydällä lankaa odottamassa. Suunnitelmia on hyvä tehdä, joku voi toteutuakin!
VastaaPoistaJoitakin lähtöjä odottaa kauan ja kovasti, mutta kun lähdön hetki lopulta koittaa: pakkaaminen jo on vaikeaa ja tosiaan oma sohva vetää puoleensa. Mutta kun on päässyt liikkeelle, on iloinen, että tuli lähdettyä ja paluu tuntuu entistä paremmalta :)
VastaaPoistaAinahan sitä yleensä on tyytyväinen, kun saa lähdetyksi. Tyytyväinen ainakin, kun pääsee kotiin.
VastaaPoistaKeva! Loppuelämän ystävämme.
VastaaPoistaKon Mari meni jo. Uusin trendi on kuolinsiivous. Pitäisikö aloittaa jo?
Minä olen jo aloittanut ;)
VastaaPoista