Minä vaan tiskaan astioita

Oli kunnon kaatosateitakin, mutta voi sitä hyvällä säälläkin jynssätä keittiötä. Muutama päivä vielä niin voin siirtyä kylppärin kimppuun. Kaappeihin tulee puhtauden lisäksi tilaa, paljon tilaa ja järjestystä. Muuten menee hyvin, mutta kovin vaikeaa on luopua lahjaksi saaduista jutuista. Sydämeen koskee, kun ajattelen, miten tuokin on valittu juuri minulle. Yritän ajatella rationaalisesti.

Kävin seulontakuvauksessa ja samantien katsomassa uuden Mamma Mian. Ekasta tykkäsin kovin, elämäniloinen, positiivinen. Toka ei alkuunkaan päässyt samalle tasolle - levelille - lol-lol-lol -. Oli ihan ok, mutta ei mikään huippu. 

Kun kuvaus meni sutjakkaan, jäi aikaa pistäytyä Hamissa, jossa on ihana vessa. Mutta kävin näyttelytkin katsomassa. Graffittinäyttely tietenkin iski minuun, mutta oli Ulla Jokisalon Kuvitelmia vapaudesta myös kiva. 

Tänään ilmottauduin muutamalle kokkauskurssille jostain syystä. Niihin menee turhan paljon rahaa, mutta jos nyt kokeilisin kuitenkin. Ilmoittauduin myös vapaaehtoiskurssille, jos vaikka jotain tekisin. Huomenissa vielä pitäisi pari kirjoituskurssia napata. Voipi olla, että jotain kuitenkin perun.

Tilasin ruokapiirin kautta laatikollisen mustia viinimarjoja. Olivat tosi tasokkaita, isoja, kuivia, kypsiä. Alkaa pakastinet olla ääriään myöten täynnä, mutta kyllä ne vajenee ennen puolukkakautta,

Eilen kävin parin naapurin kanssa reilun kahden tunnin lenkillä. Siellä hanhiparvia katsellessa valitin, etteivät hanhet enää lennä parvekkeeni ohi. Ja ne kultamurut kuulivat, ottivat opikseen ja juuri äsken lensivät loputtomina jonoina kiivaasti kailottaen tuosta partsin edestä. Muuttolinnut saavat aina onnelliset tunteet vallalle.

Aurinko laski, minä kelaan jotain yleareenasta ja neulon vähän. Huomenissa jatkan tiskausta, kaappeja ja etenkin kuivauskaappia. Outoa, miten tila, johon sijoitetaan vain pestyjä astioita, voi likaantua.