sunnuntai 19. elokuuta 2018

Pilvee, pilvee, pilvee

 

Kaatosateeseen herättiin. Kaatosateessa käytiin aamulenkillä. Yhä istun kahvikupin ääressä. Yritän pitkittää toimeen ryhtymistä. Keittiö alkaa olla loppusuoralla, mutta taidan välillä puunata kylppärin ja eteisen, sen verran puuduttava on tämä suursiivous ollut. Paljon olen poistanut, järjestänyt, hinkannut, mutta vielä on niitä pyöriteltäviä, niitä "mihinkätämäkuuluu". Tämähän on sinänsä helppoa. Varsinainen kaaos odottaa tuolla makkarissa - ja on olkkarin laatikoissakin kaikkea. Onneksi kirjahyllyihin ei tällä kertaa tarvitse koskea. Ja onneksi on tulossa Pöllön syyskuu, jolloin tavaroita poistetaan 465 kappaletta.


Eilen käytiin ystävän kanssa Vuosaaren huipulla. Tuli vähän kävelyä. Kävelystä oli puhetta myös lapseni kanssa, joka palasi vaellukselta Käsivarren Lapista. Oli siellä isänsä kanssa ja isä oli todennut, että oli ennen parempi kävelykunto. Ei ollut minun vaikea todeta, että niin oli minullakin. Nyt kun ilmat ovat viilenneet, pitänee elvyttää pitkät Koiralenkit. Koirapoikakin tykkäisi. Ja minulle tekisi hyvää sekä fyysisesti että psyykkisesti. Eihän se muuta vaadi kuin lähtemistä.


Tänään taidan pysytellä kotona. Pitää tehdä ostoslistaa, kun huomenissa on tilipäivä. Tässä raivaamisen tuoksinassa olen huomannut puutteita, jotka pitäisi korjata. Lisäksi olen päätynyt peruuttamaan kokkauskurssini, joille ansiokkaasti ilmoittauduin. Syynä on ihan noiden tilipäivien vähäinen anti. Kun muutaman tunnin kurssi maksaa lähes kolmekymppiä, päätin, että Kokkaa Kotona sopii minulle paremmin. Ajatus olisi kerran viikossa kokeilla jotain ihan uutta reseptiä. Kolmellakympillä saa tarvikkeita useampaankin kokkaukseen. Otan vastaan reseptisuosituksiakin, jos teillä on jotain ehdottomia lemppareita. Olen päättänyt näillä kokeiluilla seurata orjallisesti ohjeita. Normaalisti sävellän aina sen mukaan, mitä sattuu löytymään. Kun nyt etsin ensin reseptin ja ostan siihen tarvittavat aineet, alkaa olla enemmän, mistä ottaa.


En ole mikään kirjabloggaaja, mutta nyt olen niin onnessani, että pakko vähän kehuskella. Sain tyttäreltäni lahjaksi Universumien Tomu sarjan, kun en yhtään muistanut edes lukeneeni moista. Oli löytynyt koko sarja pokkareina antikka.netistä. Luen ekaa osaa ja on kyllä niin minun juttu! Tietesifantasia, päähenkilönä nuori tyttö Lyra, joka lienee syynä siihen, että tämä kuuluu sarjaan nuorten kirjallisuus. Mutta eipä ikä haittaa lukemista. Suosittelen! 

Ja kirjoista olisi muuhunkin. Työväenopisto tarjoaa tällaista:

Avoimessa lukupiirissä kirjailija Jani Saxell alustaa lyhyesti kunkin kerran Science Fiction -teoksesta ja sen jälkeen keskustellaan yhdessä. Tule mukaan lukemaan ja keskustelemaan. Avoimessa lukupiirissä käsitellään syyskauden aikana seuraavat teokset:

4.9. Ray Bradbury: Fahrenheit 451;
18.9.Frank Herbert: Dyyni 1-3;
2.10.Ursula K. Le Guin: Pimeyden vasen käsi ja Philip K. Dick: Ubik;
23.10. Arkadi ja Boris Strugatski: Stalker;
6.11. Robert Holdstock: Alkumetsä (ja Metsän henget);
20.11. William Gibson: Neurovelho ja Margaret Atwood: Oryx ja Crake

Olisi kuin minulle räätälöity. Kaikki olen joskus lukenut, mutta kertaus olisi paikallaan. En tiedä, jaksanko mennä, mutta varasin kirjastosta kaikki. Hyllystä löytyy vain Holdstock, eikä antikka.net antanut hyviä tuloksia. Tilasin kyllä ne, mitä löytyi. Saahan tällaisessa tilanteessa ostaa?


Olenko nyt hölöttänyt tarpeeksi, hukannut aikaa ja voin kuvitella jotain tekeväni tai sitten ei?

6 kommenttia:

  1. Kirjastot on hyviä paikkoja. Ei tarvitse turhaan ostaa kirjoja lojumaan ympäriinsä, sillä harvoin niitä lukee enempää kuin yhden kerran.

    VastaaPoista
  2. Helteisessä paahteessa ei viitsi kuin korttelin kiertää. Ilmojen viilentyessä retki matkat pitenevät itsestään. Minä olen kuunnellut korvaläpyttimillä käveleksiessäni äänikirjoja. Kiertäjäkalvosin kiukutteli alkukesästä ja ajanviete oli tallustelu pikkukaupunkimme raketteja ja kirjojen kuuntelu. Mainioita loppukesän päiviä sekä inspiroitumista syksyn väreistä.

    VastaaPoista
  3. Kuumalla ilmalla metsässä oli helpompaa kuin muualla, mutta ehtoolla siellä oli helpointa. Nyt ovat ilmat lauhtuneet ja pitkä metsäkävely on ihan parasta, sateeseen varautuen. Kävin työn jälkeen kävelyllä, rikkinäinen sateenvarjo suojanasi ja nautin yksinolosta, kun ketään ei näkynyt alun jälkeen reitillä. Pakko oli kuitenkin tyytyä vähän lyhyempään matkaan sen sateen vuoksi. Älä nyt kuitenkaan kaikkea hävitä! Aika tavaran kaupitsee.

    VastaaPoista
  4. Meilläkin on raivaus käynnissä. Nimittäin tyttären huone. Hän muutti poikaystävänsä kanssa omilleen. Eilen vei mennessään loput tavaransa. Lopuille saa kuulemma tehdä, mitä parhaaksi näkee. Ei uskoisi, että hän on muuttanut. Niin paljon huoneessa on vaatteita, kosmetiikkaa ym. Roskis ja huuto. net ovat varmaankin loppusijoituspaikkoja. Voimmia sinulle urakkaasi!

    VastaaPoista
  5. Saga: Kirjoja ei jätetä lojumaan. Ne laitetaan hylyyn ja niitä rakastetaan. Omat kirjat antavat turvaa elämän karikoissa.
    Tarina: Ihana, kun kävit. Syksy on hienoa aikaa. Silloin jaksaa innostua taas kaikesta.
    Emäntä: Ei pelkoa, että saisin kaiken poitetuksi. Aina riittää.
    Susanna: Minä yritän tässä samalla ajatella muuttoa vaikken ole mihinkään muuttamassa. Muutto antaa suhteellisuudentajua siihen, mikä on tärkeää.
    Anne-Mari: Pöllö ehdotti, että syyskuussa poistetaan tavaraa ensimmäisenä päivänä yksi, toisena kaksi, kolmantena kolme jne.

    VastaaPoista

Mammuttimaiset kiitokset kommentistasi!
Aina on kiva, kun joku sanoo jotain, ilmaisee mielipiteensä, osoittaa käyneensä tälläkin tontilla.