Retkihaaste junnaa hitaasti jälkijunassa ja siellä on muutamia kohtia, joiden viimeinen mahdollisuus tänä vuonna alkaa olla käsillä, joten jokunen kuva koiralenkin varrelta. Eikös koiralenkkejäkin voi laskea retkeilyksi, etenkin, jos ne on pitempiä.
Ketunleivistähän tulee väkisinkin mieleen lapsuus, maistellessa ainakin. Suu muistaa.
Nyt niitä riittää maisteltavaksi.
Kun muu aluskasvillisuus on vasta heräilemässä talvihorroksestaan, loistavat valkoiset kukat kauas.
---
Koirapoika vähän ihmetteli, että mitä täällä kapuillaan rinteillä - ja syökö tuo nainen heinää vaikka minulta se on kielletty (Koirapoika saa heinästä pahoja oksennuskohtauksia, sellaisia, että jalat menee alta, joten siltä on heinänsyönti kielletty - minä en oksentanut)
Kevät edistyy muutenkin. Mustikkasatoa odotellaan.
---
Retkeilyhaasteen lisäksi moni muukin asia junnaa paikallaan, joten josko tästä puuhastelemaan.
Retki kun retki vaikka koiranpissatusretki. En ole vielä nähnyt ketunleipiä tai mustikoita. Tosin ei ne ehkä kasva tiellä, joten pitäisi poiketa kulkiessa Metsänpuolella. Tulee vaan paahdettua pitkin soraista "polkua" mahd nopeasti että joutuu,vaikka ei ole mihinkään kiirekään.
VastaaPoistaÄkkiä ketunleivät pullahtivat esiin. Keväällä kaikki on niin hektistä.
PoistaMinun pitää kiittää sinua. Olet ahkerin kommentoijani.
Kaikki pyrähdykset ulkona ovat retkiä. Retki alkaa, kun kotiovi suljetaan ja päättyy, kun se taas avataan. Tämä vuonna en ole vielä ketunleipiä maistellut, mutta pitää sekin epäkohta pian korjata.
VastaaPoistaKiitos minulle sopivasta retken määrittelystä.
PoistaRetki mikä retki, ketunleipäretki on kyllä kiva. Minä aion lähteä kaupunkiretkelle, katsotaan sitten, minne siellä päädytään.
VastaaPoistaTällä hetkellä minulle sopii paremmin metsäretki, mutta joku päivä suuntaan kaupungillekin. Jos ei muuten, niin vaihtelun vuoksi.
PoistaMinä en ole vielä ketunleipiä nähnyt, vaikka niitä oikeastaan pitäisi kasvaa ihan pihalla :)
VastaaPoistaYhtenä iltana katseltiin "onko nuo rentukoita" - meidän tontin läpi kun juoksee puro. Olihan ne, siinä puron varrella niitä kasvoi vaikka kuinka.
Kielojen kohtaloa ollaan murehdittu syksystä asti: kuinkahan niiden kävi kun pihalta kaadettiin kaadettiin kaksi isoa koivua ja runkojen/pöllien reitti kulki vattupuskien ja kielojen ylitse. Vattupuskat ovat kadoneet (ei haittaa..) ja kieloja ollaan odotettu... Tänään vietiin talveen kuuluvat isot kynttilälyhdyt vajaan ja - koko "mäennyppylä" on täynnä kielonlehtiä!
Tulevista saunareissuista tulee huumaavia, kunhan kielot aukeavat :)
Kielojahan ei lannista mikään. Meillä kaikki metsänpohjat on pelkkää kielomerta.
PoistaTällä viikolla alkoi ketunleivät kukkia työmatkan varrella. Tuomikin availee nuppujaan. Rentukka kukki ojan pientareella. Sinitiainen meni lintupönttöön. Saakohan se asua rauhassa vai tuleeko taas kirjosieppo ja heittää ulos? Sepelkyyhkyjen poikaset on lähteneet pesästä huomaamatta, en tiedä milloin. Pesä on nyt tyhjä.
VastaaPoistaToivotaan onnea sinitiaiselle. linnuillakin on kova kilpailu tonteista ja vahmimman oikeus pelaa.
PoistaEipä ole ketunelipiä täällä näkynyt, mutta VALTAVAA mustikkasatoa kyllä odottelen - lempimarja ja viime vuonna niin onnettoman pieniä ja vähän löysin...
VastaaPoistaMutta nyt heitän sulle haasteen....
https://repolainenreissaa.blogspot.com/2022/05/n-o-p-e-t-s-n-t-haaste.html
Kiitos haasteesta. Palaan siihen, kunhan saan tömön eilisen kuvasotkun selvitettyä.
Poista