Aatonaattoa

Ei taaskaan mennyt ihan kuin olin suunnitellut, mutta eipä se haittaa. Kesken on joululahjoja, mutta olkoon. Ensi vuodeksihan ne voi siirtää. Tänään paketoin sen, mitä on, imuroin enimmät roskat ja piilotan turhat tavarat - ja saatanpa jonkun koristeenkin ripustaa. Tämän kaiken teen tässä aamutuimaan ja sitten vaikka päikkäröin. Kovin on vähiin jäänyt unet, kun illalla en muista mennä nukkumaan, mutta aamulla herään hillittömän aikaisin. Päkkäreiden jälkeen vain hyggeilen. Illalla on sauna, mikä on hyvä, sillä joulusaunaan en ehdi aamulla. Aloittavat vasta puoliltapäivin ja sukujoulu (siis lasteni isän ja miniäni suvun, minullahan mitään sukua ole) alkaa jo puoli yksi.

Koirapojan kanssa lenkkeillään vähän pitempään ellei se luvattu sade pilaa fiilistä. Täytyy nyt ainakin aamulenkki hoitaa kuivin jaloin. Oltiin eilen mummoilemassa ja Koirapoikaa jännitti niin, että melkein nukahti autoon, kun miniä toi tuon kymmenen minuutin matkan autolla, kun oli kannettavaa. Koirapoika oli mummotettavien hoidossa minun matkan ajan ja eilen sitten pelkäsi, että joutuu taas sinne jäämään. Taitaa olle hiukan läheisriippuvainen tyyppi.