Tulihan se tännekin

 

Ukkonen nimittäin.

Alkoi illalla kuulua kumeaa jyrinää, joten piti mennä parvekkeelle päivittämään pilvitilanne.

Pasilan yläpuolelle kerääntyi kunnon ukkospilvi, joka peitti lopulta auringonkin.

Pilvi liikkui nopeasti Kalasataman yllekin.

Linnut lensivät sankoin joukoin pois sateen tieltä

Lintujen kiireen ymmärsin hyvin, kun sade ehti meidän kohdalle.

Melkein nyrkinkokoiset rakeet rummuttivat ikkunoita. Parvekkeelle kertyi raematto. Mitenkähän autot kestivät? Tuntui nimittäin siltä kuin ikkunatkin menisivät rikki.

Samalla tietenkin salamoi ja etenkin jyrisi rajulla voimalla. Koirapoika nukkui rauhassa eli kuurous toimii. Enköhän voine rauhallisin mielin peruuttaa uuden vuoden hotellia. Ei ne ilotulitusraketit tuon kovempaa ääntä saa aikaan.

Ukkospilvi muutti muotoaan matkatessaan eteenpäin.

Ihan kiitettävän pitkään se jaksoi meilläkin sataa ja möykätä.

Vähitellen alkoi koko taivaan peittävä harmaus rakoilla

ja sinistä taivasta näkyä.

Mutta helpolla ei periksi anneta.

Kun rupesin kuvittelemaan, että nyt se on ohi, uusi räiskintä alkoi.

Mutta kyllä ennen yölenkkiä oli ilma tyyntynyt. Märkää oli kaikkialla ja aika raikasta. Ja nyt on mukavan viileä aamu.