Repolaiselta poimin
1. Jos sinun olisi pakko osallistua johonkin tosi-tv-ohjelmaan, mihin ohjelmaan osallistuisit?
Selviytyjät, jossa tuskin kovin pitkälle pääsisin, koska sosiaaliset taitoni eivät olisi
hääppöiset, enkä viihdy auringossa. Mutta olisi kiva päästä käymään tropiikissa.
FarmiSuomi voisi sopia minulle paremmin, mutta sielläkin pitäisi tulla toimeen
vieraiden ihmisten kanssa. Onko olemassa jotain yksin erämaassajuttua? Onneksi
ei ole pelkoa mistään tosi- tai epätosi-tvstä.
2. Oudoin uni, jonka olet viime aikoina nähnyt?
En yleensä muista unia, mutta sattumalta viime yönä näin unta:
Olin kävelemässä (tai autolla ajamassa, tosin se auto katosi) alas mäkeä. Tien
oikealla puolen oli jyrkkä rinne alas. Näin, kun joku mies horjahti ja pyöri rinnettä
alas kauempana. Ja pian toinenkin mies katosi jyrkännettä alas lähempänä minua,
jossa rinne oli jyrkempi. (Mistähän ne miehet siihen ylipäänsä ilmestyivät?)
Juoksin alemmas. Ensimmäisenä pudonnut mies oli jo kivunnut tielle. Mutta toinen
mies makasi alhaalla. Ensimmäinen mies kiipesi käskystäni alas kokeilemaan, onko
toinen hengissä. Minä jäin soittamaan apua. Kenttää ei meinannut löytyä, joten
jouduin juoksemaan ylös. Paikalle pysähtyi muitakin autoja, osa toki vain ajoi ohi.
Sain hälytettyä ambulanssin, joka vei molemmat miehet. Sillä pahemmin l
oukkaantuneella oli iso, kiltti sekarotuinen koira mukana. Sekin vietiin pois. Kun
minä pääsin kaupunkiin pitkän kävelyn jälkeen, yritin mennä sairaalaan katsomaan
sitä koiran omistaja miestä, koska tunsin hänet. Hän oli jostain syystä
naistenklinikalla. En päässyt sisään, mutta sain jonkin luukun raosta huudelluksi
hoitajan hetkeksi paikalle. Mies oli kuulemma hengissä. Olin koirasta huolissani. Se
oli viety johonkin hoitokotiin. Yritin kovasti saada hoitajan uskomaan, että koira on
palautettava omistajalleen. Siihen tuli se ensimmäinenkin mies ihmettelemään,
miksi pidän niin suurta meteliä koirasta. Lopulta sain lupauksen, että koira
palautetaanomistajalleen. Ensimmäinen mies oli hyvin tanakka. Ajattelin, että
siksi hän selvisi muutamalla mustelmalla. Toinen oli nälkiintyneen nököinen
kulkuri. Koira oli kyllä hyvinhoidettu.
3. Kuka tuntee sinut parhaiten?
Minä itse. Kuka nyt ylipäänsä tuntee toista? Eri ihmisten kanssa erilaiset piirteet tulevat
esiin. Useimmiten yllätyn siitä, millainen käsitys ihmisillä on minusta, joten voihan olla,
etten itsekään tunne itseäni. Koirapoika varmaan tunsi hyvin. Ja lapsetkin tietävät
minusta paljon vuosien varrelta. Ja mitä se tarkoittaa, että tuntee jonkun? Ehkä joku
ystävä tuntee jotain luonteenpiirteitä ja jokin taas yllättää. Aika vähänhän minä olen
ihmisten kanssa.
4. Mikä on vahvin aistisi?
Varmaan hajuaisti edelleenkin vaikka sekin on heikentynyt. Joskus sieniretkillä haistoin sienetkin. Nyt olen törmännyt hajuaistiin, kun joku kirja on ollut lainassa jossain. Joudun tuulettamaan sitä ennenkuin laitan sen hyllyyn. Ei niin, että haisisi pahalle, mutta sen
verran oudolle, että pitää palauttaa oman kodin haju. Maistan kyllä homeen tosi
tarkasti, ihan pienestä aavistuksestakin.
5. Jaa joltakin matkalta jäänyt kiva muisto.
Olen viime aikoina usein ajatellut ensimmäistä vaellustamme käsivarren Lapissa.
Äärimmäisen pieni teltta, huonot makuupussit, ei mitään teknisiä vaatteita, eikä kevyitä retkiruokia, painavat huonot rinkat, lumisadetta, peseytymistä jäässä olevissa
lammpareissa, uuvuttavia päivämatkoja rakkarinteitä kavuten. Öisin paleli, aamuisin
herättiin hikisinä, kun aurinko lämmitti teltan. Vuorokaudet venyivät. Käveltiin
tuntikausia, istuttiin nuotiolla syömässä niin pitkään, että tuli nälkä uudestaan, nukuttiin kaksitoistatuntisia jaksoja yhteen kyytiin. Sen reissun jälkeen oli pakko päästä aina vain uudestaan ja uudestaan puuttomille erämaille. Iän myötä kunto rapistui, mutta välineet paranivat.
6. Pelkäätkö vanhenemista?
En ole koskaan pelännyt. Olen ollut jo pitkään vanha ja elämä on nykyisin helpompaa
kuin nuorena. Kuntohan rapistuu. Sille pitäisi tehdä enemmän, koska se rapistuminen
on aika paljon itsestä kiinni. Onhan minulla ollut hyvä tuuri, kun ei ole pahempia
vaivoja tullut. Mutta vanheneminen on mukavaa toistaiseksi. Jokainen eletty vuosi
on täynnä uusia kokemuksia.
7. Onko sinulla jokin bucket list eli lista asioista, jotka haluat tehdä tai saavuttaa
elämäsi aikana?
Onhan minulla tuo ämpärilista, mutta se on vain vitsi. On paljon sellaista, mitä olisi kiva
nähdä, tehdä, kokea, mutta ei suurempaa tarvetta mihinkään. On ihan mukava elää peruselämää, arkea. Ihmisiä voisin tavata useammin, mutta olen tottunut yksineloon,
enkä halua häiritä muita heidän elämässään. Kun ystävyyssuhteet ovat vain minun aktiivisuuden varassa, tulee helposti tunne, etteivät muut kaipaa seuraani.
8. Mikä on paras neuvo, jonka olet saanut elämäsi aikana?
En muista yhtään neuvoa. Ehkä siksi, että olen erittäin huono ottamaan neuvoja
vastaan. Kun joku hyvää tarkoittava yrittää antaa ohjeita, nousevat piikkini heti pystyyn.
Minua ei tarvitse neuvoa. Jos haluan hakata päätäni seinään, niin se on ihan oma
asiani. Olisi varmaan hyvä joskus kuunnella ja ottaa opiksi, mutta mieli tekee vain
entistä enemmän kyntää omaa tietä kohti katastrofia.
9. Mikä on eniten käyttämäsi emoji?
👍käytän hyvin vähän emojia. Whatsupissa lähinnä peukkua merkkinä, että olen
lukenut ja joskus 😂🐕🌹
10. Jos sinussa olisi varoituskyltti, mikä se olisi?
Varokaa kärttyistä mummoa! tai Älkää tulko neuvomaan! tai Pysykää loitolla!
11. Onko sinua koskaan kiusattu?
On paljon, lapsena, koululaisena, nuoruudessa, sekä sanallisesti että ihan lyömällä ja potkimalla.
tehneen?
Varmaan, että nyt se mummo on sitten seonnut lopullisesti.
13. Mitä olet oppinut muutoksesta elämässä?
Muutos kuuluu elämään. Ehkä olen jotain oppinutkin tässä vuosien mittaan, ottamaan rennommin, ajattelemaan vähemmän muiden ihmisten mielipiteitä, nauttimaan
arkipäivistä.
14. Kahvi vai tee?
Kahvia aamulla, teetä muulloin.
15.Lempiaineesi koulussa? Entä inhokkisi?
Minähän rakastin koulunkäyntiä, oppimista, uusia asioita. Äidinkieli, kirjoittaminen ja
lukeminen oli parasta, kuvaamataito, urheilu ja matematiikka miellyttivät myös.
Voimistelusta en oikein tykännyt, historia ei kiinnostanut (paitsi kivikausi, mutta ne kaikki vuosiluvut ja hallitsijat, sodat ja kaikki sellainen oli niiin tylsää), mutta kaikkea luontoon, eläimiin, kasveihin liittyvää jaksoin ahmia loputtomasti. Laulua inhosin, koska en osaa
laulaa. Laulukoe oli kärsimystä.
16. Arvokkainta, mitä omistat?
Terveys varmaan. Kaikki muu on tällä hetkellä joutavaa, kirjatkin ja langat.
17. Jos deittailisit, mikä olisi sinulle deal braker (eli asia, jonka takia et voisiryhtyä toisen kanssa parisuhteeseen)?
Suvaitsemattomuus ehdottomasti. Mutta en ole ajatellut deittailla, koska vaatimustaso
on kasvanut mahdottomuuksiin. Pitkään kun saa olla ja tehdä miten haluaa, ei enää
kykene sopeutumaan muiden elämään.
18. Uskotko jumalaan?
En usko Jumalaan, enkä jumaliin. Minulta puuttuu uskomisen kyky, en usko edes menninkäisiin. Taidan uskoa, että avaruudessa on jotain elämää vaikka en ymmärrä,
mitä se elämä on, mihin se menee ja mistä se tulee.
19. Mikä tekee sinut iloiseksi?
Auringonnousu, linnun laulu, metsissä, rannoilla, tuntureilla, soilla kuljeskelu,
vuodenaikojen ja valon vaihtelut, ikkunoista katselu, uudet langat ja kirjat, elokuvat,
näyttelyt, lapset, ystävät, kirjoittaminen, neulominen, eläminen.
20. Miten pääset eroon hikasta?
Eipä ole aikoihin ollut hikkaa, onneksi, yritän pidättää hengitystä, nieleskellä.
Haaste alunperin Kukkapilliltä.
