torstai 5. lokakuuta 2023

Laatuaikaa

 
 
Poikani kanssa tehtiin pikareissu heidän Ranuan mökilleen. Heitin talviturkinkin tässä suolammessa, jossa olikin yllättävän kylmää vettä. Luulen, että kyse oli vain siitä, etten ole aikoihin, siis vuosiin, vesissä käynyt. Sauna maistui kyllä uinnin jälkeen. Poika kävi saunasta uimassa, mutta minä en enää viitsinyt.


Tietenkin myös retkeiltiin, tehtiin tulet ja syötiin nuotiomakkaraa, asioita, joista molemmat pidämme.


Kuviahan tuli tietenkin otetuksi paljon, esim. rahkasammalia kuvasin. Suot ovat lempihabitaattejani ja punainen rahkasammal aina ihastuttaa.


Komeaa rakkaa oli ja myös tällaista isompaa louhikkoa.


Palleroporonjäkälää löytyi louhikosta, johon porot eivät pääse. Poroja tietenkin tienvieret täynnä ja jokunen uusi lintukin, kuukkeleita nuotiolla, teeriä ja metsoja tien varressa.


Satanut on paljon, joten Auttiköngäskin oli tosi näyttävä.


Arvostan myös reitteihin paneutumista. Portaita ja pitkospuita on helppo kulkea, mutta ne myös suojelevat ympäröivää maastoa tallaukselta.


Ettei taivaat unohtuisi, pari kotiinpaluukuvaa. Autossahan istuttiin aika paljon.
 

Kotiinpaluu on yleensä mukavaa, mutta nyt oli vähän tyjhjä tunne. Matkassa oli koira, jonka pakotin nukkumaan sängyssäni. Kotona ei ollut ketään.


Lapin ruska oli jo ohi. Kaikki lehdet pudonneet, myös maaruskalehdet.

17 kommenttia:

SusuPetal kirjoitti...

Komeat ovat maisemat ja tuo punainen rahkasammal on upeaa.

Piristystä ankeaan syksyyn tällaiset reissut.

Pöllö kirjoitti...

Kivet, jäkälät ja sammaleet - voi äimänkäki sentään. Tuo punainen rahkasammal on tosiaan upeaa eikä Auttiköngästäkään voi ohittaa noin vain.
Pitkospuista osa näytti olevan niitä uudempia pitkospuita, jotka varmaan tekivät kipeää koiran tassuille? Ja vanhemmat pitkospuut taas olivat kostealla kelillä liukkaat?
Mutta kelit ja kuvat ovat henkeäsalpaavan upeita - kiitos, että pääsin mukanasi pohjoiseen :)

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä postruskaretki! Hyvässä seurassa ja komeissa maisemissa. T Saukkis (ps terveiset Toscanasta)

Sartsa kirjoitti...

Kiitos kuvailuista! Hienoja maisemia ja luontoa. Kas, kas, tunnistin Auttikönkään jo ennen tekstin lukemista :) Käytiin siellä pari vuotta sitten.

Rita A kirjoitti...

Nuotiomakkara kelpaisi minullekin ❤️ Ihanat luontokuvat... jäkälä ja rahkasammal viehättävät erityisesti. Tosiaan, polut ja pitkospuut suojaavat maisemaa, samalla kun helpottavat kulkemista. 🌺

Iso Gnu kirjoitti...

Komeissa maisemissa olet saanut olla ja kiitos hienoista kuvista ja pääsin näin näkemään näitä upeita maisemia.

Puikoillanikin kirjoitti...

Ihana poika sinulla, kun vie sinut tuollaisille retkille. Kauniita kuvia. Lappi on aina yhtä vaikuttava.

Sude kirjoitti...

Aijai kun tuli lapsuus mieleen . Asuin pienenä vuoden Ranualla Rovastinahossa ja siellä asui myös ensirakkauteni Alpo 7 v. =D

Olifantti kirjoitti...

Ensirakkauksien ajattelu on aina hyvä juttu.

Olifantti kirjoitti...

Lapseni ovat kilttejä. Ihmettelen sitä joskus.

Olifantti kirjoitti...

Oli kyllä kaunista ilman ruskaakin.

Olifantti kirjoitti...

Minä rakastan nuotiomakkaraa vaikka se ei ole kovin muodikasta. Kasvismakkarat ei ole sama asia kuin oikea rasvainen grillimakkara.

Olifantti kirjoitti...

Auttiköngäs oli kyllä parhaimmillaan, kun vettä oli niin paljon.

Olifantti kirjoitti...

Varmaan Toscanassakin oli ihan ok.

Olifantti kirjoitti...

Minulla tuli kyllä ihan tarpeeseen juuri nyt.

Olifantti kirjoitti...

Varovasti kävelin molemmilla. Tuolla Auttikönkäällä on noiden teräsportaiden oikealle reunalle laitettu koiria varten puiset lätkät. Siellä oltiin kovin koiraystävällisiä muutenkin. Joissakin kohtaa oli oma kiertotie koiria varten.

KristiinaS kirjoitti...

Hieno reissu on ollut. Kauniita maisemia, kiva kun laitat kuvia näytille. Nuotio on kyllä aina mukava asia, kaipaan.