Harmaata

 

Vettä sataa lotisee.

---

Kelloja taas siirreltiin. Mietin aikaa. Aika ja kellohan ovat ihan eri asia, joten miksi minä näin yksin eläessäni katson illalla kelloa ja totean, että on aika mennä nukkumaan ja aamulla herätessäni tarkistan kellosta, joko herään vai vieläkö pitäisi nukkua.. Luulisi, että nukkumaan mennään, kun väsyttää, herätään, kun ei nukuta. Lapin reissuilla yöttömissä öissä vuorokausi kasvoi paljon pitemmäksi kuin 24 tuntia. Valveillaoloajat pitenivät, nukkuma-ajat siirtyivät. Nukkumaan mentiin, kun alkoi väsyttää. Herättiin, kun uni loppui. Ehkä tässä normielämässä on kuitenkin jotain hyötyä totuttaa itsensä kellon määräämään rytmiin. Joskushan voi olla jotain muihin ihmisiin liittyvää, joten yhteinen aika helpottaa yhteistä elämää.

Oli meillä tässä talvikin välillä. Ihan jäi lunta maahan muutamaksi tunniksi. Nyt ei taida olla taas vähään aikaan talvea, jos säätiedotuksiin on uskomista.

Oli bileetkin poikani luona, Halloween.

He jaksavat panostaa. Joka vuosi rekvisiitta lisääntyy, kun kaikki entinen on tallessa ja uutta pitää tietenkin kehittää.

Mummon kasvattamat kurpitsat pääsevät mukaan. Kaikki kaiverretut sisukset tulevat käyttöön, kuorista saa lyhtyjen lisäksi kaikkea kivaa ja siemenetkin kuulemma paahdetaan. Ihan kurpitsojen takiakin kannattaa pitää kasvimaata.

Outoa porukkaa oli juhlissa. Toki mummokin vähän panosti ulkonäköönsä, mutta aika miedoksi jäi.

---

Sen sijaan mummo on aloittanut joulukalenterin jo:

Luukku 0:

Yksi keittiön laatikosto on jynssätty, kaikki kauhat, kapustat, veitset, haarukat, lusikat, leikkuulaudat sun muut pesty huolella, joutavaksi katsottu "ehkä-tällä-vielä-on-joskus-jotain-käyttöä" heitetty roskiin. 

(ensi viikolla niitä varmaan jo kaipaan)

(tuliketulla hoidan nämä bloggaukset, mutta kommentoinnin chromella - aika tyhmää!)