Olen minä niiin hyvä ihminen!

Nostin häntäni.
Kävin eilen kirjakaupassa, kun piti ostaa postcrossaukseen kortti. (minä yritän aina löytää sellaisen, mitä vastaanottaja haluaa sen sijaan, että laittaisin noita, joita minulla on kasapäin) Kirjakaupassa oli tietenkin muistikirjoja, kaikenlaisia, jopa tarjouksessa kolme kahden hinnalla. En ostanut!

On taas kaunis aamu. Taidan kokeilla, josko tekisin pitemmän lenkin tänään. Nyt on vielä sellainen höholo, mutta yleensä se päivän mittaan tästä paranee. Jos vaikka ihan pikkuisen kauemmas lähtisin.

Eilen kävin koiran kanssa tuossa meidän kotikalliolla pitkästä aikaa. Olen sitä vältellyt, kun siellä on ollut kaikenlaista Koirapojan suuhun menevää. Koirapoika tykkäis siellä olla, kun saa vapaana  juoksennella.

Nyt sinne oli ilmestynyt oikein grilli. Tuossa on muutenkin aina ollut nuotionjämiä, mutta nyt on kivet ja ritilä. Ja joku aktivisti on raahannut oikein ison ja tukevatekoisen pöydänkin paikalle. Tuo pöydänpinnan vaaleampi osa toimii vieraskirjana. Oli siellä Otso ja Ville ja ties ketkä ilmoittaneet olleensa paikalla. Oli päivänmäärätkin laitettu. Hyvä juttu, koska myös ympäristö oli selkeästi siistiytynyt.

Toiselle reunalle oli rakennettu tällainen penkki

vai olisko joku ajattelupaikka. Tuo punainen ylhäällä on kynttilä, jota on poltettukin. Aktiivista elämää meilläkin.