Pakersin yhdet sukat loppuun ja nyt en näe. Silmät jämähti tietylle katseluetäisyydelle, eivätkä halua nyt nähdä tekstiä yhtenä. Optikolle tästä mainitsin, mutta yhdessä epäiltiin iän tuomaa sopeutumattomuutta. Ärsyttävää. Yleensähän minä neuloessa katselen samalla telkkaria, joten silmät saavat lepäillä eri etäisyyksillä. Nyt kyllä muutenkin väsyttää. Heräsin turhan aikaisin ja päätin sitten ne sukat pakertaa, jotta voin aloittaa uutta. Nyt väsyttäisi, mutta pitää mennä koiria hoitelemaan. Nukun sitten siellä. Eilinenkin meni vähän heikosti. Innostuttiin liikaa vieraan kanssa maistelemaan juomia. Kun harvoin harjoittelee, puuttuu tatsi. Mutta mukavaa oli.
(ja aivan possuna ärsyttää, kun kone latasi järkyttävän määrän
päivityksiä, enkä meinaa osta käyttää edes näppäimiä, hyppii mihin
sattuu, availee, suurentelee, ei yhtään kuuntele, mitä käsken - koneiden ei pitäisi sortua ajattelemaan ja kuvittelemaan tietävänsä, mitä haluan)
Toissapäivänä norsuni saivat ihailla kunnon räntäsadetta. Sitä kesti sen päivän. Sitten rupesi vettä taas satamaan. Nyt on taas Possun kesä voimissaan. Eii edes sada, eikä ole liukas, joten hyvä sää ulkoilla. Kolmen koiran kanssa tulee lenkkeilyä, kun en kaikkia handlaa yhtä aikaa. Pikkukoiran otan aina mukaan, mutta isot pääsee ulos vuorotellen. Tosin kovin pitkiä lenkkejä en taida tehdä, joten mitenkähän käy askelmäärien.
Pitäiskö ruveta pakkailemaan ja miettimään lähtöä. Koirapojalle ruokaa, jottei tartte tyhjin suin katsoa vierestä, kun muut syö. Ja minulle jotain neuletta. Heti kun entisen saa valmiiksi, rupeaa tekemään mieli uutta. Nuo kirjoneuleet nyt kiehtoo. Harmi, kun niihin menee aikaa, eikä voi kovin usein uutta kuviota laittaa puikoille.
Ei ole meillä kaamos. Aurinko nousee.
Mihis nyt ootte lähössä?
VastaaPoistaPossun kesä palasi tännekin, hyvä puoli on että pyöräilykausi jatkuu, ei tarvi kävellä. Lyhyelläkin näöllä on kuningas, sokeiden valtakunnassa;DD
VastaaPoistaMukavaa koirien kokoontumisajoa.
Saman minäkin huomasin.. aurinko paistaa kuin kesällä. Koneet ovat oikukkaita.. välillä ainakin bloggerissa tekstikoko vaihtelee ja hyppii minne sattuu. Leppoisia ulkoiluhetkiä sinulle ja koiruuksille♥
VastaaPoistaMun silmissä on vähän samanoloista vikaa. Pitkään kun tekee jotain käsityötä, tai lukee, niin että katselee lähelle, niin menee jonkun aikaa, ennen kuin saa näön tarkennettua kauemmas.
VastaaPoistaMä teen käsitöitä ja luen ilman laseja (vaikka olen niitä varten hankkinut kaksitehot, turhaan siis...), mutta jos tuhraan pitkään, niin joudun pyytämään AM:ä lukemaan telkkarin tekstit mulle vähän aikaa, ennen kuin silmä tottuu siihen kauas katsomiseen.
Pitäis opetella paremmin käyttämään näitä kakstehojaan.
Muutenkin olen joskus liian lyhytnäköinen, monessa asiassa... AM sitten palauttaa maan pinnalle, tai joku muu.
Kuulostaa tosiaan iän tuomalta vaivalta. Samaa täälläkin. Ärsyttää! Kun muuten näen lähelle ja kauas ilman silmälaseja. Hämäränäköni on myös onneton.
VastaaPoistaMinä en edes saa edellistä käsityötä valmiiksi, kun tekee kokoajan mieli aloittaa uutta. Nyt on PAKKO tehdä joululahjaneuleet valmiiksi. Joulukalenterisukkia tekee kyllä mieli aloittaa, kun eivät ole kirjoneuletta. Mitenkäs sinun joulukalenterineulomiset? Nythän on tarjolla myös Heidi Alanderin huivi joulukalenterina, kuten viime vuonnakin. Se on kyllä maksullinen mysteerihuivi.
Mukavaa iltaa sinulle koirien kanssa!
Enhän minä kauas mennyt, mutta aina sitä jotain pitää pakata, kun yökylään lähtee.
VastaaPoistaMinulla on kaksitehot, mutta ei se vaikuta noihin mukautumisongelmiin. Minäkin näen lukea ja neuloa ilman laseja ja näen liikkuakin ilman laseja, joten hyvin pärjäisin ilmankin. Mutta olen tottunut näkemään kunnolla kauas ja pitänyt aina silmälaseja, joten näin on kivempi.