on ollut elämänohjeeni, mutta nyt vähän epäilyttää, onnistuuko. Näitä epäilyksiä aina välillä pukkaa jostain aivojen sopukoista ilmoille. Ja mitäs silloin tehdään? Silloin aloitetaan uusi elämä.
Eilisen menot onneksi peruuntui. Minähän mieluiten vain kotona olisin. (Ja varmaan saisin ollakin, ellen jossain mielenhäiriöissä ehdottelisi ystäville tapaamisia tai ilmoittautuisi ties mille kursseille. Minulla on tasan yksi ystävä, joka itse kyselee tapaamisaikaa. Muita en varmaan ikinä näkisi ellen itse olisi aktiivinen. Olen joskus kokeillut. Meni kuukausi ja toinen, meni vuosi ja toinen. Voisko olla, ettei ne edes halua tavata?)
Eilen olin valmistautunut siihen, että pitää raahautua ihan junamatkan päähän, mutta se sitten siirtyi. Oli sopivasti vapaa päivä ja uuden elämän alku. Mentiin siis Koirapojan kanssa parin tunnin kävelylle. Oli kuulkaa mukavaa! Niin mukavaa, että päätin ottaa sen ihan tavaksi - kunhan taas ehdin. Tänään en. Tuossa on reppu pakattuna ja senioriliikunta odottaa. Ilmoittauduin eilen. Senioriliikunta! Inhoan sanaa seniori. Vanhat on vanhoja. Mitä sitä kaunistelemaan. Lisäksi senioriliikunnassa käy vakioporukka, joilla on salissa omat tontit. Sinne kun menee, niin "minä olen tässä kohtaa ollut jo kolme vuotta". No, eikös tekisi hyvää seniorillekin vähän murtaa rutiineja? - No, on siellä ihan mukavaa, kun sinne raahautuu. Mutta miksi niinä aamuina, kun pitäisi herätä aikaisin, nukuttaa ihan possuna. Kun saa olla kotona, herää pirteänä viideltä.
Lähden tästä. Nyt vain pieni lenkki. Sitäpaitsi tuolla sataakin vaihteeksi.
Mulla on sama juttu, ihmettelin sitä aikani kunnes tajusin sen johtuvan ihan itsestäni. Se olen minä joka haluaa valita sen ajankohdan milloin kohtaan muita ja olen sosiaalinen, itselleni kun niitä on ehdotettu, olen tainnut torjua suurimman osan kun ei ole huvittanut/viitsinyt/kiinnostanut, eli siis ihan minä itse olen sen aiheuttanut. Ja tavallaan hyvä näin, mitäs sillä väliä kuka ehdottaa kunhan tavataan niin että se on molemmin puolin sopivaa ja kivaa, pakkotilanteista kun tuppaa jäämään paska käteen.
VastaaPoistaMe halutaan ehdottomasti tavata sut SNY- pikkareissa ja muutenkin!!! Ja ME vaaditaan sua tapaamiseen la 16. 12. Ei tarvitse herätä aikaisin, kun me odotetaan sua vasta neljäksi iltapäivällä.
VastaaPoistaIhanaa uutta elämää sinulle!
Ei terveenä kannata hautaan mennä. Kyllä ensin pitää vähän ees kolotella.
VastaaPoistaPuhuin kerran tästä tapaamisasiasta ystäväni kanssa. Hän sanoi, että kaikki ovat tottuneet siihen, että minä järjestän tapaamisia, tapahtumia, kaikkea kivaa, joten kaikki odottavat sitä edelleenkin.
VastaaPoistaHyvä, että pikkarit on iltapäivällä. Edelleisen iltana on Raskasta Joulua.
Päämäärät kannattaa asettaa korkealle. Kolotuksia kyllä tulee.