maanantai 4. kesäkuuta 2018

Erilaisia aamuja - toukokuussa tehtyjä



Uuteen päivään herätty näissä fiiliksissä. Olisi hyvä palstasää, joten yritän ehtiä siellä jotain. Sateeseen en usko, mutta mukavaahan se olisi. Silloin voisi kasvimaankin unohtaa. Eilen käytiin Koirapojan kanssa kastelemassa, mutta maa on niin kuiva, että vesi tahtoo valua omia teitään.


Sunnuntaikuva 3.6.2018 klo 8:45

Vielä jaksavat puut vihertää, mutta nurmikot ovat monin paikoin kellastuneet.

 Aina sitä jotain syntyy, kun kauniit päivät viettää telkkarin ääressä puikkoja heilutellen. Otsikon pitäisi kyllä olla "Toukokuussa valmistuneita", kun osa on aloitettu aiemminkin. Mutta kun tällaisella otsikkomuodolla vuoden aloitin, näillä mennään.


Ninan äitienpäiväsukat ylimääräisillä pohjesilmukoilla turkoosista jollekin turkoosin rakastajalle.

Ystävän toivomuksesta säärystimet tai paremminkin reisittimet, sillä toive oli reiden lämmittäjistä. Lankaa oli vain yksi kerä, eikä sopivaa jatkoa löytynyt, joten tuli tällainen lyhyt malli. Teen joskus sellaiset koko jalan mittaiset jämälangoista raidoittaen.

Toivomustyö tämäkin eli tassukaulaliina. Kaksi metriä piti olla, mutta vähän jäi vajaaksi. Tehty täysin suunnittelemattomasti tai siis pätkäsuunnitellen. Tällaista on kiva neuloa, kun voi ykskaks päättääkin tehdä erilaista. Pohja on 1nurin-1oikein, joka soveltuikin yllättävän hyvin kaulaliinaan.


Sitten ihan vain omaksi iloksi versot oransseina. Mukava malli, mutta piti merkata sukat, kun tässä on erilainen kuvio oikealle ja vasemmalle sukalle eli peilikuviona pitää neuloa. Ennenkuin tajusin merkata sukat, oli kauhea miettiminen kumpaa nyt teen - siis minähän neulon sukkaparia kerralla eli ensin pätkä toista sitten toista. Minusta on tylsää, jos on yksi sukka jo valmis ja sitten pitäisi tehdä toinen samanlainen. Näin ne menee huomaamatta.

Tämäkin on tilaustyö eli virkattuja ampiaisenpesiä. Virkkaaminen ei ole minun juttu, jokin tekniikkavirhe. Näitä innostuin tekemään yhteen pötköön, sillä virkkaushan valmistuu nopsaan paksusta langasta. Mutta meinasi jo käsi kipeytyä pahasti. Katsotaan, onko näistä apua ampiaisongelmaan.


Kävinhän minä täälläkin. Oli hieno. Pitäisi saada jostain se elokuva ja katsoa uudestaan.

5 kommenttia:

  1. Kaulaliinan onnellinen omistaja kysyy: miten nuo ampiaispesät auttaa ampiaisongelmaan, nyt män Sus' ihan ulalle, palauttakaa mut äkkiä fm-asemalle?
    Kauniit päivät ovat kuluneet netflixin kera=)

    VastaaPoista
  2. Ampparit luulee valeampiaispesää oikeaksi, ja kun semmonen roikkuu terassilla, ne toteaa, että joku kerkes jo vallata tän terassin ja häipyvät muualle. Possu on todennut toimivaksi. Tosin sellasen sen väkerrettyä helpommin ihan suodatinpussista, minkä sisään tunkee jotain täytettä. Possu ei oikein käsitä, miks ihmiset on alottanu niin kauheen urakan, että oikein virkkaa niitä. On ne tietty kauniimpia, mutta Possu ei oo niin nokon nuuka monessa muussakaan asiassa.

    VastaaPoista
  3. Niin ihanat sukat, oikein vitaminiiannos elämäiloa! Todella taitavasti toteutettu kaulahuivi.

    VastaaPoista
  4. Kauniita sukkia, ja hauska kaulahuivi!

    VastaaPoista
  5. Ampiaispesien virkkaaminen rentouttaa levotonta mieltä.

    VastaaPoista

Mammuttimaiset kiitokset kommentistasi!
Aina on kiva, kun joku sanoo jotain, ilmaisee mielipiteensä, osoittaa käyneensä tälläkin tontilla.