Pakkasaamu ja savuinen, sumuinen Helsinki.
---
Minusta on huomaamatta näiden kymmenien vuosien aikana kasvanut helsinkiläinen. Sen huomaa siitä, että ottaa päähän, kun Helsinkiä mollataan. Ottaa kyllä myös päähän, jos Pohjois-Karjalaa mollataan. Minähän voin puhua kummankin paikan epäkohdista helposti, mutta ulkopuoliset pitäkööt päänsä kiinni.
Mutta siitä avusta...
Tartten jonkinlaisen persoonatreenaajan, kyttääjän, joka nalkuttaa ja huomauttelee.
Kun noita -isiä on taas päässyt kertymään ja kiloja.
* pitäISI saada keskikehoa kutistumaan
* pitäiISI kohottaa lihaskuntoa
* pitäISI kehittää tasapaino
* pitäISI notkistaa vartta
* pitäISI syödä terveellisemmin
* pitäISI saada pää toimimaan
---
No, nyt siellä joku pudistelee päätään ja toteaa, että ei tartte, mitä turhia, antaa olla.
Kyllä tarttee, koska
* mahapallo painaa keuhkoja kasaan ja hengitys vaikeutuu
* ei kohta pysty kantamaan ruokakassia kotiin
* koska kaatumisvaara alkaa olla konkreettinen jo sisätiloissakin saati sitten ulkona
* koska enää ei pääse sujuvasti alas lattialle, nousemisesta puhumattakaan
* koska Pöllön Mursun tauti vaanii nurkan takana kaikkien kavereittensa kanssa
* koska masennus ei saisi olla perusvire elämässä
Josko tässä hissukseen elämä kirkastuisi kuten tuo maisema tänä aamuna.
Ennen kirkasta keskipäivää siis kaipaisin kannustajaa. Olisitko se sinä? Nyt saisi neuvoa luvan kanssa, mutta ennenkaikkea kytätä, huomautella, nalkuttaa. Ajattele, mikä tilaisuus päästää sisäinen besservisserinsä valloilleen.
Voisimme yhdessä valita minulle tien, joka johtaa toivottuun lopputulokseen. Sinä annat niitä neuvoja. Minä lupaan tehdä parhaani, ponnistella ja raportoida. Ja sinut toki palkitaan sitten, kun olen maalissa. Ja spostiinikin (repukoi at gmail.com) saa ehdotuksia laittaa, jos tämä on liian hankalaa.
Sovitaan, että kesäpäiväntasauksena ollaan maalissa.
Toivottavasti joku tulee apuun, jottei ihan yksin tarvitse kärvistellä. Eihän tämä ole muista kuin minusta kiinni, mutta ajattelin, että näyttämisenhalua ja kilpailuvietti toimisivat.
Eilen oli käsittämättömän hieno päivä taas. Meitä on hemmoteltu hienolla talvella. Pitää dokumentoida, että muistaa jatkossakin. Tuppaa ajat hämärtymään.
Valtavia lintuparvia on lennellyt joka puolella, niin valtavia, että nekin, jotka eivät yleensä linnuista piittaa, ovat ne huomanneet. Saa tunnistaa taas lajeja.
Pihlajanmarjojahan ne syövät vaikka mrjasato ei näytä kutistuvan.
Olen aivan liian julma luvan saatuani, minusta ei ehkä ole sinulle apuja.. .
VastaaPoistaMutta oikealla tiellä olet, kannustusta!! Juuri itse tänään totesin olevani noteka kuin rautakanki kun pulkkaan piti laskeutua ja nousta ylös, mäenlaskun riemu noin kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen oli suunnaton. Plus ihmisillä oli hauskaa kun könysin pulkan kanssa ja harvoin sitä yli viiskymppistä näkee itsekseen sen pulkan kanssa. Kivaa!
Konditionaalit pois lauseista ja päätöksiin voimaa, sekä piiskausta. Kyllä se siitä.
Annoitpa vaikean tehtävän. No minä koetan nyt luvan kanssa neuvoa.
VastaaPoista- Helsingissä on kuntosaleja, mene siis
salijumppaan (ovatkohan nyt auki?)
- kotona sisätiloissa voi jumpata,
kyykkyyn-ylös, kädet mukaan 4 kg
painoilla
- kaikki imelä pois, annoskoko
pieneksi,
ruokailuväli 4 tuntia ja paljon
vihanneksia
- pää toimii heti paremmin kun käy
lenkillä
En enempää kehtaa. Nyt pakkaspäivien aikaan olen ollut kiukkuinen kuin ampiainen ja vähän samoista syistä, joista nyt pyysit neuvoja antamaan. Eipä taida poppaskonstia löytyä. Olen mässäillyt joulun aikaan ja vielä jälkeenkin niin, että housut kiristävät ja mielikin on alamaissa eli ei innostusta mihinkään. Mut täältä noustaan! :))
Hienoa kun Beatekin on ollut huonolla tuulella! Olen huomannut saman eli henkinen kestävyysvaje on täälläkin.
VastaaPoistaMinä kyllä sanoisin, että aloita pienin "askelin". Sinähän ulkoilet jo nyt, joten happea varmaan tulee jo lenkkeilystä, voihan sitä ottaa lisää askelia. Täällä ainakaan en lähde itekään kuntosalille, voihan niitä olla auki jo jossain.
Jos sulla on käsipainot tms, niin niillä voi tehdä liikkeitä. Tai kunminauhajumppaa. On täälläkin kyllä kuminauhat saaneet olla levossa, ei vaan osaa...seliseli
Joo jumppari mullekin kehoitti seisomaan toisella jalalla, jotta tasapaino paranisi.
Ja se syöminen, syödä pitäisi, jotakin muutakin kuin leipää tai pullaa. Oikeaa ruokaa...Hyvä ruoka-parempi mieli- eikä tulisi turhia (makean) mielitekoja. Kun koko ikänsä on suurinpiirtein ollut jollain -kuurilla, nyt on vaan oikean ruuan syöminen pääasia.
Sori vaan nämä on niitä Minulle itelle tarkoitettuja ohjeita...Ai piti sulle antaa apua...Minusta ei ole viereen huutamaan Jaksa, Jaksa, vielä 50 kertaa...Jos mulle joku sellasta tekee loimasen turpaan. Teen sen minkä teen, ei tartte tulle nalkuttamaankaan.
Kyllä tosiaan tarttee..Hyvä personal traineri ois kiva, jos sellasen sais joskus joksikin aikaa..
Tsemppiä, lumihangesta noustaan vielä!
Aletaanko yhdessä kyykkyhaaste? Muutama vuosi sitten, kun oli häijyn liukas talvi eikä pystynyt kunnolla pyöräilemään, korvasin liikunnan tällä teholiikkeellä. Ja olin hyvässä kunnossa talven jälkeen. Googlettamalla 30 päivän kyykkyhaaste ja sieltä kuvat, näkee ohjelman. Välillä
VastaaPoistaon lepopäiviä ja päivän kyykkyjä ei tarvitse tehdä yhteen kyytiin vaan tärkeintä on loppusumma.
Äkkiä innostuin tuohon kyykkyhaasteeseen, mutta sitten muistin kokeilleeni sitä ja muistin myös, miten reisilihakset menivät moneksi päiväksi kipeään jumiin. Huh, en uskalla yrittää, mutta tehkää ihmeessä muut!
VastaaPoistaSinähän ulkoilet tosi paljon, joten en tiedä, voiko sitä enää lisätä. Mutta miten olisi painot; nilkka- ja/tai rannepainot, tai sitten reppuun painoa?
Tasapainoharjoituksia: Uutisten ajan voi seistä yhdellä jalalla tai sitten kävellä tandem-kävelyä, eli kävelet matonreunaa pitkin.
Kasviksia eli hedelmiä, vihanneksia ja marjoja vähintään 500 g/päivä. Väittävät sen olevan 5-6 kourallista. Sitten päivität tänne blogiin, että onko syöty ja me orjapiiskurit tarkastamme saldon. Jos jää uupumaan, on rangaistuksena vähintään niitä kyykkyjä.
Mitäspäs, jos alkaisimme tehdä aurinkotervehdyksiä? Takuuvarmasti notkistaa, lihasvoima kasvaa, saa energiaa. Ja, mikä parasta: ottaa vähän tilaa ja aikaa, voi tehdä vaikka olkkarin lattialla, kun potkii lankakerät siitä sivuun. Ja voitaisiin yrittää kasvattaa niiden tervehdyksien määrää per päivä, oman kropan mukaan. Kaikkia ei tarvitsisi tehdä kerralla, vaan niitä saisi tehdä pitkin päivää.
VastaaPoistaNiin pitäISI.
VastaaPoistaOlisiko joukossa voimaa. ”Yhteisiä” lenkkejä, joista jokainen raportoisi sovitun teeman mukaisesti. Jokainen voisi vuorollaan tehdä ”päivän” jumpan. Samoin voitaisiin jakaa terveellisiä ruokavinkkejä. Jaksaisikaan sitä paremmin kun tehtäisiin yhdessä? Yksin on niin paljon helpompi jättää joku tekemättä.
Vanunuttu Villasukan kasvavat aurinkotervehdykset on huippujuttu.
Piti googlata tuo aurinkotervehdys, kun en ole käynyt joogassa. Löysin Youtubesta Kauneus ja Terveys -lehden julkaiseman "Helppo aurinkotervehdys" ja se kyllä onnistuisi minultakin. Nyt kun aikuisten ryhmäjumpat ovat kiinni, tuo ei olisi hassumpi.
VastaaPoistaKannatan myös Laiskiaisen ehdotusta. Joukossa on voimaa.
Kiitos kaikille.
VastaaPoista