On sää tänään.
Toisin oli eilen
Aamun sininen hetki
vaihtui melkoiseen ilotulitukseen.
Ja kun kysytte, miksi ihan samanlaisia kuvia, niin kerron salaisuuden. Toiset on otettu kännyllä toiset kameralla. Vertailua siis. Yllättävän vähän eroja, joskin kännykuvia on hiukan käsitelty.
Ulkona on edelleen kaunista.
Talven harmaat sävyt miellyttävät sieluani.
Ajattelin pitkästä aikaa kokeilla helmet-lukuhaastetta. Se kyllä vaatisi muutaman lyhyen ja ehkä myös jonninjoutavan kirjan. tällaisessa kahdeksansataasivuisessa menee aikaa, etenkin kun pitää ajatella välillä. Murakamin tapa kirjoittaa viehättää.
Laiskuus huipussaan: keltaisten hedelmien yksittäin kuoriminen on niin työlästä, että pakko aina käsitellä koko satsi kerralla. Niistä kuorista tarttuu käsiin tahmaa. Sitten on taas pestävä kädet, ikäänkuin tässä ei muutenkin tulisi läträttyä käsien kanssa. Jos en kuori kerralla, jää syömättä. Kuoritut säilyy kyllä jonkin aikaa jääkaapissa kannen alla. Nämä on kyllä aika kuivankehnoa satsia, mutta kait ne on terveellisiä.
Murakamia olisi kiva lukea, mutta en oikein jaksa keskittyä niin pitkiin tarinoihin. Neulon nykyään mieluummin. Pitäisi varmaan ottaa joku äänikirjapalvelu, mutta en pidä kuulokkeista ja muu talonväki ei ehkä halua samaa kirjaa. P-Karjalassa ihastelin talvipäivän valon väriä, työssä olen aina sisällä, ja verhot kiinni tai ikkuna pohjoiseen, niin harvoin pääsen näkemään tähän vuodenaikaan päivänvaloa. Hyvä, että koirapoika voi paremmin.
VastaaPoistaMuutaman Murakamin olen lukenut ja ovat olleet mieluisia. Ohuempia vain saisivat olla. Helmet-lukuhaastettakin olen täyttänyt, mutta en vielä kertaakaan saanut koko haastetta täyteen, vaikka monissa kohdissa valitsin rimaa hipovia ohuita kirjoja tai vaikka lastenkirjoja. Äänikirjoja kuuntelen usein neuloessa ja se on ollut oikein toimiva ratkaisu.
VastaaPoistaTuo kiroileva siili -kortti on paras. Korona saisi jo jäädä historiaan havisemaan.
Kiva, että Koirapoika voi paremmin. Varmaan uudenvuoden stressi vain kesti vähän pidempään.
Kiroileva Siili antaa juuri oikean ositteen tälle kurjalle taudille, palatkoon sinne mistä tulikin. Mukavaa, että Koirapoika on taas terveenä! Hyviä yhteisiä lenkkejä teille. Kauniisti lumi peittää puiden oksia ja maassakin on kunnon lumipeite. Ihanan talvista!
VastaaPoistaHeinoja kuvia molemmilla laitteilla otetut. Nykyisin nuo kännykkäkamerat ovat niin hyviä..:)
VastaaPoistaKovasti, kaikkialla, kehutaan muraa, kai se on otettava kirja kauniiseen käpälään.
VastaaPoistaHyvä kännykamera alkaa olla vars kameran tasolla käsittääkseni.-----------------------------------
Possullakin on yks tikku kotona, mutta toivottavasti ei tartte sitä nenään iskeä!
VastaaPoistaHienot kuvat, jos oisin tuommosten aamujen ja aurinkojen nousun äärellä, Ei riittäs mitkään muistit kännyssä tai kamerassa.
VastaaPoistaHih, mullon vielä 4 testiä. 5 oli paketissa ja yhen tein kokeeksi joskus joulukuussa. Kyllä se rauhottaa vähän kun on varastossa niitä. Ja vitamiineja yms joita napsia jos olo vaikenee.
Hyvä kun Koirapoika voi jo hyvin...
Mulla on vaikeuksia lukea kirjaa nytkin, vain yli 600 sivua, eikä tunnu loppuvan millään.
Hieno ja osuva uudenvuoden kortti! Samaa toivon...
Minun kännykamera ei ole mitään huippua. Kyllä tekisi mieli parempaa. pojallani on kyllä hieno. Näissä pikkukuvissa eroa ei huomaa, mutta isommissa kyllä.
VastaaPoistaMinä tykkään lukea paksuja kirjoja. Olen aina tykännyt. Minua ei häiritse keskeyttää lukemista vaikka kesken kappaleen. Juoni säilyy kyllä mielessä. Ja olen muutenkin märehtijä eli pohdin asioita lukiessani.
Nenätikkuja ostin varmuuden vuoksi. Nuo lukemat alkaa olla sitä tasoa, että ihme, jos ei tartu. Ja jos tarttuu, vaikka lievänäkin, haluan tietää, etten kulkisi tartuttelemassa muita.