Älkää turhaan huolestuko. Totesin vain, etten sittenkään halua julkaista sitä tuohon malliin. Mutta väliaikatietoja tulee, ehkä joku viikkokatsaus tai jotain ja tietenkin sitten se lopputulos. Jotta ei tarvitse miettiä huijaanko, kerron vielä kerran, että alkutilanne oli totaalinen rapakunto, 81 kg ja 100 cm. Ja, juu, en viitsi kaunistella sitten niitä loppulukemiakaan silloin kesäpäivänseisauksen aikaan.
---
Ja mitenkö tästä eteenpäin?
---
Kuten jo kerroin jätän lupaamani vatsalihashaasteen ennenkuin sen edes aloitin. Tarvitsen monipuolisempaa liikuntaa, jotta välttäisin pahemmat jumit. Niistä raportoin sitten vaikka viikon päästä.
Kävelyhän olisi hyvä liikuntamuoto ja kävelykaverikin löytyisi. Mutta asia on tehty jotenkin vaikeaksi. Tässä on muutamia kuvia eilisen aamulenkin varrelta. Jatkossa tuo sohjo jäätyy muhkurapelloksi ja hyvässä lykyssä päälle vielä sataa lunta peittämään myhkyröitä. Joten kävely on sellaista tasaista askellusta katse tiukasti maassa, jotta näkee, mihin jalkansa laittaa. Nastat kyllä pelastaa paljon, mutta ei kannata kuvitella juoksemaan lähtevänsä. Ja kun tulee lämpimämpää, sohjo syvenee, eikä kuivin jaloin pääse minkäänlaiselle lenkille. Ei coretex kauan kestä, kun kahlataan nilkkoja myöten mössössä. Ja kumppareillahan en lähde tuonne edes kokeilemaan. Ei mummon tasapaino riitä sellaiseen. Sohjon vaihtoehtona on upota polvia myöten lumihankeen.
---
En minä valita. Totean vain, ettei kävelyä voi oikein liikunnaksi laskea.
---
Kuntosalille on kohta puoleen mentävä, vaikkei nyt vielä ole tarvetta ostaa matkoille kautta. Se kirjoittajakurssi peruttiin liian pienen osallistujamäärän takia. Viisi matkaa viikossa tulee kuukausilippua halvemmaksi, joten asia on nyt tarkan harkinnan varassa. Toistaiseksi pysyn kotona.
---
Ja miksiköhän minä kuvittelen, että jotakuta kiinnostaisi, mitä teen...
Pari päivää sitten oli kaunis aamu. Nyt sataa lunta.
Eilen illalla oli komea taivas,
jonka värimaailma syveni melko nopeasti
kunnes räjähti täyteen loistoon.
---
On mukavaa olla taivaanrannanmaalari. 😊
---
Ja nyt jotain ammupalaa. Nukuin viime yönä yli kymmenen tuntia. Nälkähän moisesta tulee.
Tuo ensimmäinen kuvakollaasi voisi yhtä hyvin olla meidän lähimaastostamme kuvattu. Tämän vuoden Helsingin talvi alkaa kääntyä vitsin puolelle. Odotetaan kevättä ja aurinkoa, joka lopullisesti sulattaa tuon nyt jäätyneen loskan.
VastaaPoistaKyllähän tämä alkaa olla aika naurettavaa. Rattaiden, rollaatorin rai pyörätuolin kanssa liikkuvilla ei kyllä ole helppoa. Vielähän tässä köpöttelee, kun ei tarvitse apuvälineitä.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaTämä talvi on ollut melkoinen. Ei ole helppoa liikkua kävellen tai autolla.
VastaaPoistaOotko kokeillut villasukkajumppaa kotona? https://www.fit.fi/elselautala/2018/11/13/villasukkajumppa/
Niinpä. Noissa kaduissa, poluissa ja pihoissa on melko vaativa pinta. Mutta kevät tulee ja sitten vaikka juostaan. Villasukkajumpasta en ole edes kuullut, mutta vastaavantyyppistä liukutreeniä olen kokeillut, villasukilla tietty.
PoistaKyllä kiinnostaa, vaikken aina kommentoikaan. Kommentoimattomuus johtuu (seli-seli-seli) usein siitä, että luen blogeja puhelimella. Ja eilenkin kommentoin ja kappas vain, kun piti painaa töppösormilla "julkaise", pienen ihmettelyn jälkeen huomasin painaneeni "kirjaudu ulos".
VastaaPoistaNo juu. Tuo lause nyt oli ikäänkuin vitsi, josta ajattelin, että kun kerran tänne kirjoittelen koko ajan omista tekemisistäni, niin lienee selvää, että kuvittelen sen kiinnostavan. Ja etenkin, kun itse luen mieluiten niitä blogeja, joissa kerrotaan omasta elämästä. Enkä minä nyt oikeasti ajattele, olenko kiinnostava vai en. Kirjoittelen omaksi ilokseni. Jos siitä on iloa muillekin, niin hyvä. Ja jos joku jaksaa seurata, niin kiva sekin. Ilmeisesti harrastan liikaa sisäpiirivitsejä. Lukekaa kaikkea vähän kieli poskella. Elämäni ei ole kovin vakavaa ainakaan tällä hetkellä. Kevein askelin etenen kohti loppua.
PoistaÄäh, taisin taas lukea vähän liian tosissani :)
PoistaEi ollut tarkoitus hämätä ketään. En vain jaksa kirjoittaessa ajatella, millainen vaikutelma lukijalle tulee. Meillä on ehkä sellainen ero, että sinä kirjoitat vakavista tapahtumista huumorilla, minä joutavista ajatuksista vakavasti. Kiva kuitenkin, kun kommentoit kauniisti :)
PoistaJuu, nyt on kelit semmoset, että paree olla varovainen, kun lähtee villasukkajuoksulle tai vaikka talvipopot jalassaki ulkoilee!
VastaaPoistaEi kauheasti tee edes mieli ulos, kun koko ajan pitää jännittää. Kiva nähdä, miten luvattu uusi lumi muuttaa tilannetta.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaEn vastannut edelliseen kommenttiisi, koska mielestäni on paras pitää suunsa kiinni, jos ei keksi mitään rakentavaa sanottavaa. Tämän jälkeen on vaikea keksiä mitään rakentavaa, joten enköhän vain vaikene. Olisiko ollut kohteliaampaa lopettaa vain minun kirjoitusten lukeminen?
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaOlisi kai sitten. En ole pahalla kirjoittanut tänne mitään. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää että sinun elämäsi kiinnostaa minua, ja muita, siinä missä muidenkin lukemieni blogien jutut.
VastaaPoistaSorry jos olin liian suora, jos meni tunteisiin, minä nyt olen mikä olen, norsu posliinikaupassa, ja sanon sen mitä olen mieltä. Kuten huomasit, meni päivä kaksi, ennen kuin kirjoitin ed. kommentin, minkä nyt poistin. Sen sanat oli mietittyjä, niiden tarkoitus ei ollut loukata, mutta en kai sittenkään lopulta tajua hevon vittua mitä sun päässä liikkuu, miten ajattelet asioista, ja niin edelleen. Jos blogin jatkaminen vaatii minun kommentoimatta olemksta, teen sen mielelläni. En myöskään lue enää postauksen postausta. Jos olit lopettamassa blogin minun kommenttien takia, niin edellisten lupausten pitäisi poistaa sen syyn perusteet.
Jatka toki, en häiritse enempää.
Ikinä.
Olen yrittänyt olla provosoitumatta, mutta viime yö oli sen verran vaikea, kun Koirapoika oli pökkerössä ja verta valui, että meni kestokyky yli. Anteeksi se.
Poista