olisiko helmikuu silloin itkukuu?
No nyt on kyllä vain tavallinen helmikuu ja voin todeta, että johonkin katosi tämänkin vuoden ensimmäinen kuukausi. Voisi olla pieni petrauksen paikka tai ainakin jonkinlainen mietintähetki.
---
Kuntokuuri nytkähtelee eteenpäin. Kyykkyjä alkaa olla jo niin paljon, että rasittaa. Hauiskäännöistä piti luopua, jotta kykenisin muuta tekemään. Liikaa kipeytyi kädet. Aurinkotervehdyksissä jumitin selkäni, joten siirrän nekin syrjään. Tasapaino vain jäi. Tilalle ajattelin ottaa kaksi maksullista (tai ainakin toisen) ohjelmaa, jotka olen hankkinut. Toinen on treenaakotona.com, jota voin kyllä suositella kaikille. Aloitin sieltä neljän viikon kevyen kurssin Rapakunnosta kohti terästä. Siellä olisi myös joka viikolle valmis ohjelma, mutta tuo kurssi nyt kiehtoo. Toinen maksullinen on kännyssä oleva FustraSeniori, jossa on kaksi lihaskunto-ohjelmaa viikossa ja lyhyt aamunavaus muina päivinä sekä kaikkea ns. kannustavaa. Just tuo fustra ilmoitti, että olisi aamunavauksen vuoro.
---
Että miksikö minulla on näitä?
No, treenaakotona.com laittoi sopivaan aikaan tarjouksen vajaalla satasella koko vuoden treenit. Olen sieltä silloin tällöin jotain tehnyt. Siellä on kyllä treenejä joka lähtöön ja kivat ohjaajat. FustraSeniorissa onnistuin survomaan itseni ilmaiseen kokeiluryhmään, jonka jälkeen tuli tarjous kolmellakympillä vuosi. Fustraa olen tehnyt ehkä ahkerammin, kun se aina muistuttaa treenien alkamisesta. Tosin niitä voi tehdä milloin vain - molempia voi tehdä milloin vain.
Neulominen ei edisty, kun en tykkää tästä mallista vaikka sen itse halusin aloittaa. Kunhan nämä synttärit on hoidettu, neulon pelkkiä perussukkia jonkin aikaa, jotta lankavarastot hupenee.
Lintujakaan ei kerry. Olen kyllä harkinnut koskikararetkeä, mutta taitaa taas jäädä. Tässä lintuharrastuksessa huono näkö ei ole paras ominaisuus. Pikkulintujen tunnistaminen on aika toivotonta. Koskikara olisi helppo ja muutkin vesilinnut, mutta niitä varten pitäisi matkustaa veden ääreen.
Sitten tuolla on vielä se elämänsiivous, joka ei edisty yhtään. Perussiivouskin jäi taas pelkkään keittiöön. Minkähän takia siivoaminen on minulle nykyisin niin vastenmielistä. Joskus tykkäsin. Pitänee yrittää ottaa taas torstaisiivous tavaksi.
---
Retkihaaste on suht aikataulussa, koska ajattelin, että yksi retki viikossa olisi tavoite.
---
Lukuhaaste ei tietenkään edisty mihinkään, kun nyhvään koko ajan tuon Murakamin kanssa. Murakamilla on muuten sellainenkin erityispiirre, että henkilöiden vaatetus tulee kerrotuksi hyvin tarkkaan. Se on minusta outoa.
En nyt lupaile nyt tämän enempää mitään vaikka hälyttävästi nämä kuukaudet kuluvat. Onneksi en kovin tarkkaan yksilöinyt tuota tavoitettani - en kait? --- pitää käydä tarkistamassa --- Onneksi en ollut luvannut kuin epämääräisiä -isi-juttuja.
Onneksi Koirapoika huolehtii ulkoilusta.
---
On muuten jäänyt espanjan läksytkin tekemättä. Joten mitähän minä olen tehnyt???
Pari ifolorkirjaa nyt kuitenkin. Ja paljon valokuvia.
Niinpä, mihinhän se tammikuu taas katosi? Minulla on kyllä valistunut arvaus, että minun tammikuuni katosi työnantajan piikkiin. Töitä ja nukkumista, siihenpä se. Onneksi innostit kyykkyhaasteeseen, teen edes jotain liikunnallista.
VastaaPoistaTaisi kyykkyhaaste olla sinun idea, mutta hyvä, että tulee tehdyksi.
PoistaMitä, onko tammikuu hävinnyt. No niinpä onkin. Helmikuu alkaa siinä mielessä positiivisissa merkeissä, että korona tuntuu hellittävän otettaan ja rajoituksien purkaminen voi alkaa. Tällä viikolla aion mennä jumppaan ensimmäistä kertaa sitten marraskuun. Myös työväenopiston etäkurssit siirtyvät lähisellaisiksi - kivaa. Kyllä tästä elämä vielä voittaa!
VastaaPoistaKivahan se on, että pääsee taas paremmin liikkumaan. Minä ajattelin, etten vielä ensi ryntäykseen mene salille. Odotan, että rauhoittuvat :)
PoistaNo liika on liikaa kuntoilussakin. Tammikuu oli kyllä niin helkkarin pitkä että jouti mennäkin ja kiva että koirapoika lenkittää ja on kunnossa edelleenkin. Aivan ihana tuo neulemalli ja suloinen pieni lintu. Ehkä siivousinto kasvaa kevään tullen, ei se aina hääviä ole, mutta pakkosiivouspulla viikottain toimii hyvin ja pysyy huusholli paremmin kuosissa.
VastaaPoistaMinusta tuo tammikuu vain hurahti huomaamatta kuten kaikki muutkin kuukaudet nykyisin. Josko tilanne muuttuisi, jos vaikka rupean ihmisten ilmoilla liikkumaan. Pakkosiivoukseen on kyllä turvauduttava. Intoa ei näy.
Poista… mua rikkaaksi mainita vois. Laulu lähti soimaan mielessäni.
VastaaPoistaKääk tammikuu meni ja minä uhosin helmikuussa aloittavani kuntoilu kuurin. Muullakin on pari nettikurssia, jotka voisi aloittaa.
Tuo neule näyttää upealta, mutta vaatii varmaan keskittymistä.
Rapsut Koirapojalle.
No, mutta nythän on sitten hyvä aloittaa. Minulla tällainen julkinen julistus toimii. Ei tule niin halposti laistetuksi.
PoistaOn sinulla taitoa neuloa kuvioneuleita. Minä vaan neulon langoilla, joissa kuviot tulevat samalla. Nuo punaiset piirakkasukat on kauniit. Käytät vielä noita pitkiä puikkoja. Minulla sukissa on vain 15 cm KnitPro koivuiset puikot ja niitä en enää vaihda.
VastaaPoistaKuntoilua on tullut lumien kanssa peuhatessa. Korkealle penkalle nosto vaatii hauistin käyttöä. Nehän ihan jo pullottavat 😉. Helmikuuta mennään ja kaksi vuotta tuli täyteen ensimmäisestä koronatartunnasta Suomessa. On Pekingissä käynnissä iso testausrumba mutta onhan siellä väkeäkin. Pitäisiköhän ottaa tuholaisruisku käyttöön täällä mökissäkin hahhaa!
Minulla ei puupuikot toimi. Tuntuu, että lanka takertuu siihen puupintaan. Eikä lyhyillä puikoilla pysy tuollaisten pitkien sukkien tarvitsemat lankamäärät. Olen varmaan niin tottunut noihin peruspuikkoihin, että muut tuntuu oudoilta.
PoistaSinulla hyötyliikunta toimii. Minun on pakko tehdä jotain muuta.