Hieno ulkoilusää

Minä kökötän sisällä. Nukuin vaihteeksi pätkittäin. Luin valvontajaksojen aikana ja nukahdin uudestaan, mutta vähiin jäi taas unet. Pikalenkin teimme Koirapojan kanssa aamulla vaikka Koirapoika ei ymmärrä, miksei lenkkeillä kunnolla. Josko tästä lähdetään kohta puoleen ulos aurinkoon. Ehkä tiskaan kuitenkin ensin, kun laitoin tiskialtaan täyteen käytettyjä astoita likoamaan kuumaan veteen. Kolmelta tulee Poirot eli hyvä syy istua neulomassa. Kait se pari tuntia kävelyä riittää, tuntikin. Minullahan on sekä nastakengät että luikuesteet, eikä tänään ole niin liukas kuin eilen. Tuo kaatumisenpelko on sekin uusi juttu. Nyt pukkaa uusia kokemuksia jatkuvalla syötöllä. Ja jotkut väittää, ettei vanhana tule uusia kokemuksia!

 Ihan uusi juttu on sekin, että ostin eilen ison kukan. Yleensä ostan ihan pieniä ja odottelen niiden kasvavan hoivissani isoiksi. Mutta tuo Polyscias oli niin outo, että se oli pakko saada. Ja kun löysin punaisen ruukunkin, piti ostaa myös muratti, jotta saan syyn ostaa pienemmänkin punaisen ruukun - itseasiassa ostin vielä ruokakaupasta kaksi kirkkaanpunaista ruukkua, kun olivat alessa ja tietenkin tarvitsen punaisia ruukkuja, kunhan rupean taas kasveja kasvattamaan - Murateista tykkäisin, mutta ei ne pysy minulla hengissä. Mutta aina voi yrittää uudelleen. Voi olla, ettei tuo Polysciaskaan tykkää minusta, mutta aika näyttää. Mehän mentiin tyttären kera mattokauppaan, josta ostin kalliin maton puoleen hintaan, ihan liian kalliin edelleen, liian isonkin, jotta saisin sen aikanaan kunnolla pstyä, mutta ostin, punaisen. Vingutin visaa, mikä ei ollut viisata, mutta ostoksiini olen tyytyväinen.

Ystävänpäiväsukat ovat aluillaan. Pysyin nyt ihan ohjeen väreissä. Resorin tein pienemmillä puikoilla kuten yleensäkin resorit, mutta muuten pysyn ihan ohjeissa. Kirjoneuletta on kiva neuloa näin eli muutama kerros päivässä. Ei tunnu niin rasittavalta. 

Ja nyt tiskaamaan ja sitten ulos.