lauantai 21. tammikuuta 2017

Mustaa se on...


...vaikka harmaalta näyttää. Mustaa säärystintä Maija-langasta yhteensä n. 140 cm ja 222 g 2½ puikoilla nyherretty. Tytär toivoi reisimittaisia säärystimiä saatuaan joululahjaksi perinteiset polvipituiset. Neuloessa huomasin, että kyllä se tuo ikä vaikuttaa moneen. Aiempina vuosina välillä ihmettelin, kun jotkut valittivat, etteivät talvella pysty mustaa neulomaan. En enää ihmettele. Millään en meinannut saada selvää, meneekö silmukat oikein vai tuleeko jotain virheitä. sohvalla ollaan paljon järkevämpiä kun värikästä neulotaan. On minullakin jotain värikästä kesken ja tänään pääsen aloittamaan päivän myöhässä ystävänpäivänsukkiakin. Tosin siinäkin pohjaväri on harmaa. Tuon harmaan suhteen onkin hassu juttu. Minulla on runsaasti harmaita keränloppuja ja taitaa olla joku ihan kokonainenkin. Mutta sävyt ei ole ihan just samoja, koska keriä on usean vuoden - usean kymmenen vuoden? - ajalta. yritän tihrustaa samansävyisiä, mutta veikkaan, että valmiissa neuleessa ero kuitenkin näkyy. Teen silti.


Varikset odottivat auringonnousua. Tuolla kauempana niitä onkin ihan kasapäin. Meillä on paljon variksiai, jotka aamuisin kerääntyvät langoille odottamaan, menevät päiväksi syömään johonkin kaatopaikoille tai muihin hyviin ruokaloihin ja palaavat illalla puihin nukkumaan. Ne eivät taida koskaan päästä eläkkeelle laiskottelemaan.

Minulla olisi tänään keikka mattokaupoille. Pääsen tyttären autolla, joten pitänee ostaa jotain ruokatavaraakin samalla reissulla. Keitin aamupuuron seuraksi kananmunia, kun raejuusto oli loppu. Haisivat tosi omituiselle ja maistuivatkin. Eivät kyllä näyttäneet pilaantuneilta ja parasta ennenkin on vasta kuun lopussa. Ne on ostettu tuosta meidän pikkusiwasta, joka eilen muuttui kmarketiksi. Ainakin siwana ollessaan se oli kuuluisa vanhoista ruoka-aineista. Nuo oli kyllä ulkokanojen munia, kun luomuja ei löytynyt, joten voihan se olla, että ulkoilu haisee. En ole mikään luomuintoilija vaikka usein ostankin luomua, jos sitä helposti saa, eikä hinta ole hirveän paljon suurempi. Kananmunat kuitenkin pyrin ostamaan luomuna, koska ajattelen, että niitä munivilla kanoilla on paremmat olot kuin häkkikanaloissa. Lapsena totuin kanoihin, jotka viettivät vapaata kanan elämää.

Näyttäisi tulevan kaunis päivä eli olisi ulkoilusää. Tuon mattokaupan lisäksi ulkoilun esteenä on peilikirkkaiksi kuluneet ja kulutetut tiet ja polut. Minusta on tullut vanha tuon kävelynkin suhteen eli pelkään kaatumista vaikka on nastat kengissä. Vielä viime talvena en pelännyt, mutta sitten olen jo kolmesti kaatunut ja telonut jalkojani. Oppia on taottu kantapäänkin kautta.

Menen aloittamaan niitä ystävänpäiväsukkia jollain harmailla. Mukavaa viikonloppua kävijöille. (Susanna nappasi tuon 888. Saa nähdä, nappaako myös 999.)

8 kommenttia:

  1. 945 näyttää nyt kävijälaskurisi.
    Mulla on poikkeuksellisen hyvä näkö. Se on todettu ihan silmälääkärin toimesta. 49- vuotiaana pärjään ilman silmälaseja. Silti ikänäkö vaivaa, kun pitäisi neuloa mustaa/ tummaa lankaa. Myöskään hämärässä en oikein tahdo nähdä hyvin.
    Kuulostaa epäilyttävältä syömäsi munat. Varsinkin jos ostopaikka on kuuluisa myymistään vanhoista tuotteista. Minä ostan kananmunat tästä kylältä tutultani, jolla on kanoja "lemmikkeinä". Ei tee bisnestä kanojensa munilla, mutta antaa niitä tutuilleen muutamalla kolikolla.

    VastaaPoista
  2. Osuttiinpa Susannan kanssa melkein peräkkäin tänne, nyt näyttää laskuri 947 :D

    Pilaantuneen kananmunan haistaa kyllä kauas, siis ihan oikeasti pilaantuneen - ja se haju ei edes helpolla lähde pois. Hyi olkoon, vieläkin tulee se haju nenään, vaikka siitä on jo varmaan 35 vuotta, kun siihen "törmäsin": Olin mummolassa ja siellä oli kylällä kesäjuhlat, jossa oli yhtenä kilpailulajina kananmunanheitto. Useampi pari heitteli raakaa kananmunaa toinen toisilleen ja yksi toisensa ja jälkeen pareja putosi kisasta pois, kun muna meni rikki. Mummon naapuri oli parinsa kanssa viimeisenä ja välimatka oli jo aika pitkä ja sitten - raks, muna meni rikki! MÄTÄ sellainen! Se haju oli kamala, ja vaikka hän oli siellä kentän toisessa päässä yleisöön nähden, se haju leijui sinne yleisöön asti.
    Kilpailijoilla oli jätesäkit päällä, ettei vaatteet kokonaan "munaantuneet", mutta kotiinhan hänen oli lähdettävä pesulle ja vaatteiden vaihtoon. Ja haisi palatessaan siitä huolimatta :D

    No, tämähän ei nyt ehkä kuulunut tänne Repun blogiin, mutta kerroinpa kuitenkin :D

    Mä neuloin eilen myös musta lankaa ja kerrosten laskeminen mustasta langasta on kyllä tosi hankalaa, kun on huono näkö ja hajataittoa.

    VastaaPoista
  3. Mustaa lankaa olen neulonut: sisarelleni mustan puuvillapuseron, tuli kaunis. Lisäksi olen neulonut 7 Veljestä langasta villapaidan ja sitten vielä hihat, mutta ne lähetin lankajämineen taannoin pois, jahka olin niitä kaapissa monta vuotta säilönyt. Siis ylimääräiset hihat, kun alkuperäiset oli liian pienet ja sen villapaidan. Eli ymmärrän hyvin, miten vaikeaa on neuloa mustaa. Minä en vapaaehtoisesti enää neulo mustaa, ja tämähän onkin vapaaehtoista toimintaa tämä neulominen. Satsaa nyt uusiin a) liukuesteisiin tai b) nastakenkiin että pysyt pystyssä! Pian kevät koittaa ja liikkuminen on helpompaa liukkauden puolesta.

    VastaaPoista
  4. Eipä suju mustasta langasta neulominen talvella enää minultakaan. Ostin itselleni mustaa villatakkilankaa syksyllä, ja pelkän mallitilkun neulominen oli niin vaikeaa, että päätin jättää villatakin neulomisen kesään. Silmälaseja en tarvitse, pystyn vaivatta lukemaan ja katsomaan televisiota ilmankin, mutta hämäränäkö on selvästi huonontunut. Joten et todellakaan ole yksin tämän ongelman kanssa.

    VastaaPoista
  5. Ei ne munat olleet pilaantuneita, mutta outo haju. Söin pois keitetyt. Ehkä paistan loput ja laitan reippaasti mausteita mukaan.
    Minulla on moniteholasit, mutta pärjäisin ilmankin. Olen vain tottunut, kun sain lasit kaksitoistakesäisenä. Ja onhan minulla reippaasti hajataittoisuutta. Luen kuitenkin enimmäkseen ilman laseja, vaikka kestää hiukan ennenkuin silmät tai aivot tottuu lasittomuuteen. Tuo mustan neulominen on kyllä ihan uusi juttu. Ehkä pitäisi hankkia erikseen lukulasit. Monitehot kun on aina kompromissi. Mutta kyllä tässä mustastakin vielä selvitään. Neulominen on kyllä vapaaehtoista, mutta jos lapsi pyytää mustaa, lapsi saa mustaa.

    VastaaPoista
  6. Minäkin luen ilman laseja. Ja teen usein käsitöitäkin ilman laseja. Varsinkin ristipistoja. Siksi katson eli kuuntelen tv:stä mieluiten kotimaisia ohjelmia tai ohjelmia joissa on kertoja - kun ei tarvitse nähdä niin tarkkaan tekstiä. Ja ilman laseja taas ei nää tekstiä, mutta kuvia kyllä ihan riittävän tarkasti ;) Kestää nimittäin tarkennus aina jonkun aikaa. Lasit on kyllä kaksitehot ja pitäisi opetella käyttämään sitä "lähinäköosuutta", mutta kun.... On niin paljon helpompi tehdä ilman laseja.
    Ei oo helppoo olla huono(n)näköinen ;)

    VastaaPoista
  7. Ai niin, laskuri näytti 990 - mutta sitähän ei vissiin lasketa, vaikka hyvä luku onkin :)

    VastaaPoista
  8. Harmi, kun tuo Susanna taas pääsi lähemmäs.

    VastaaPoista

Mammuttimaiset kiitokset kommentistasi!
Aina on kiva, kun joku sanoo jotain, ilmaisee mielipiteensä, osoittaa käyneensä tälläkin tontilla.