...vaan kevät, kevät on meillä. Eilen etsiskeltiinkoiralenkillä (koirallinen ystäväni haki meidät lenkille vähän kauemmas) leskenlehtiä paikasta, jossa niitä yleensä ensimmäisenä on. Ei löytynyt. Vaikka kevät ei ole mitenkään myöhässä, on maa edelleen jäässä, joten fiksut leskenlehdet pysyvät piilossa. Tänään ei sitten kannta etsiäkään.
Tänään pitäisi junailla tapaamaan ystävääni, jolle olen lupaillut käyntiä koko vuoden, mutta taidanpa joutua perumaan. Mahassa kiertää ikäänkuin joku pöpö yrittäisi ottaa vallan hyvistä suolistobakteereista. Siellä käy nyt sellainen taistelu, etten uskalla yrittää puolentoista tunnin matkaa kulkuvälineissä ihmisten keskellä. Enkä usko, että ystävänikään tykkäisi, jos jonkin noron tai muun viruksen hänelle kuskaisin. Koirapoika pitää kyllä ulkoiluttaa ja toivia, että sen aikaa ainakin kaikki pysyy sisällä. Mietin, että mistä minä nyt olisin saanut eitoivotun vieraan, mutta kävinhän minä siellä joogassa eilen. Saa nähdä, miten päivä tästä kehittyy.
Vatsatautihan on tietysti hyvä keino pudottaa painoa, vaikkakin todella ikävä. Toivottavasti menee ohi nopeasti.
VastaaPoistaToivottavasti vatsasi on jo rauhoittunut. Vatsapöpöstä saisit tietysti lentävän lähdön herkuttomaan huhtikuuhun, mutta toivon sinulle vähän rauhallisempaa lähtölaukausta.
VastaaPoistaMeille ei tullu ihan noin paljon lunta, vaikka aamulla maa valkoinen olikin. En oo myöskään löytänyt vielä sinivuokkoja. Mutta kukkapenkkiin nousee jo voikukanlehtiä, eikä niitä kevään ensimmäisiä raaski poiskaan riipiä.
VastaaPoistaNiistä ekoista voikukan lehdistä saa hyvää salaattia tai jos raakana maku on turhan voimakas, ne voi heittää sinne porkkanakeiton joukkoon.
VastaaPoistaEi mahatauti laihduta - ainakaan pitemmän päälle.