...on koko päivän torkku ellei sorru päikkäröintiin.
---
Olen viimeaikoina nukkunut yöni tosi hyvin - tosin sekään ei ole estänyt iltapäivän nuokkumista. Nyt kuitenkin heräsin jo viideltä. Yritin nukkua uudestaan, mutta annoin sitten periksi ja nousin aamukahville. Olen huono lojuskelemaan aamuisin sängyssä. Pitäisköhän opetella vaikka väkisin? Jotkuthan katsovat telkkaria, kuuntelevat radiota, surfailevat netissä iltapäivälle asti. Onkohan se kivaa? Minä en onnistu. Olen yrittänyt. Olen myös huono päikkäröimään. Jokin ihme ajatus, että päivällä pitää valvoa, vaikka olisi niin väsynyt, ettei kykene mihinkään. Ajatukseni kaipaavat selvästi tuuletusta.
---
Nyt tuli tuo asuinkaveri intopiukeena selittämään, että hänkin heräsi. Jätän siis ajatuksen hautumaan ja kahvin pannuun ja menen ulos pakkaseen.
---
Ulkona oli kylmää ja aurinkoista. Kävelyraajani toimivat taas huonosti. Pitää yrittää liikuttaa niitä enemmän. Lepo ainakaan ei auta.
Eilen satoi koko päivän, joten kävelyraajojen liikuttaminen jäi minimiin. Ruutujen edessä istuin enimmäkseen. Aamulla japanin tunnilla ja päivällä telkkarin edessä. Olen yrittänyt katsoa areenasta Pieni talo preerialla - sarjaa. Ajattelen, että se kuuluu yleissivistykseen. Kyllähän sitä katsoo, mutta ei se mitenkään imaise mukaansa. Olen kyllä oppinut sietämään sitä päähenkilömiestä. Jotenkin sen ulkonäkö ei ole minulle mieleen. Mutta siis katson ja hyvin se sopii neulomisen taustalle. Älkää nyt ihmiset hermostuko. Tiedän, että se on monille jotain tosi ihanaa ja saa olla. Minulla vain on vajavainen ymmärrys.
Nuori Morse oli kyllä viihdyttävä. Koirapoika tykkää myös katsoa telkkaria.
---
Minulla on näköjään liikaa sanoja päässä tänään. Tulvivat päämäärättömästi ylös. Pitkät höpötykset on rasittavia, mutta näin nyt vain menee. Katsokaa vain kuvat.
Aamukahvia keittäessä ajattelin omistamisen autuutta. Minähän olen raa'alla kädella karsinut kaikkea tavaraa elämästäni, jopa kirjoja laittanut maailmalle satamäärin, mutta sitten on jotain, mistä en halua luopua. Yksi sellainen on ikivanha kahvipurkki, joka on rikki eli kantta ei saa kiinni. (saiskohan sen jossain korjatuksi?) Mutta eipä se sinänsä haittaa, kun pidän pussin suun kiinni. En siis tietenkään kaada kahvia pussista pois. Säilytän pussia purkissa. Ja joka aamu tämä ilahduttaa minua. Van Gogh on aina ollut lempimaalarini ja yökahvila sopii aamukahveihin. On onni omistaa jotain kaunista ja käytännöllistä - vaikkakin siis käyttökelvotonta nykyisin.
Josko vaikka keittäisin aamupuuronkin saman tien. Eikös se ole ykshailee, milloin puuronsa syö, vaikkapa aamupuuron aamulla.
---
Koirapoikakin sai uudenlaista ruokaa. Sama merkki, mutta vähärasvaista ei kuulemma ollut, joten sai sitä rasvaisempaa laatua. On innoissaan! Ei halua enää syödä ollenkaan vähärasvaista. Täytyy katsoa, miten sen maha kestää. Jos hyvin käy, saa kyllä syödä rasvaisempaa. Koirapoikahan on pikemminkin laiha kuin lihava. Helpompi pitää koira kuosissa kuin itsensä.
Lopetan.
---
Pitäisköhän minun ruveta vaikka krapuja tai jotain muuta kirjoittamaan, jotteivät sanat tulvisi yli?
Tää kans ei jaksa lojua vuoteessa jos ei tule uni vaan olen eläkkeelläolijana kehittyneempi versio. minä kas kun anna rytmeille huutia, syön kun on nälkä, nukun kun unettaa ja teen yleensäkin aika lailla halujen mukaan mikä nyt sattuu kiinnostamaan. Ihunaa kun ei ole mitään pakkoja, vain hengittäminen ja paskalla käynti;DD
VastaaPoistaKirjota ihmeessä krapuja, oikein taas odotan sunnuntaita, tässä rytmittömyydessäni=)
Minä sentään nukuin tänä aamuna puoli kuuteen. Luin lehden, söin leivän, keitin kahvin ja sitten läksin linturetkelle. Joku tamperelainen opetti, että heinätavi on jotain hienoa ja harvinaista nähtävää, eli pitänee jatkossa eritellä näkemänsä tavit. Minä intoilin enemmän suokukkoparvista ja kaikista sirkuista ja kertuista sekä keltavästäräkistä. Nuori Morse oli minullakin eilen ohjelmassa neuleen kera, tosin ei ollut langan kanssa sävy sävyyn juomaa. Sunnuntaiterveisin Saukkis 🦦
VastaaPoistaKun ei ole sen kummempia aikatauluja, niin minusta voi ihan hyvin elää omien aikataulujensa mukaan. Niin kuin Sus' kirjoitti: nukutaan silloin kun nukuttaa, syödään silloin kun on nälkä.
VastaaPoistaVaan joskushan on noustava tiettyyn aikaan, ei auta mikään. Siksi on minusta nautittava niistä aamuista kun saa elää "kellotta". Sulla on se elävä kello, joka kyllä muistuttaa, että nyt viimeistään on aika nousta ylös - jos käy niin, että joskus nukut pidempään.
Pieni talo preerialla. Kun näin siitä ekat mainokset, että se tulee uusintana, koko sarja, kuinkahan monta niitä jaksoja nyt onkaan, olin..noh, lähes innoissani. Katsoin muutaman ensimmäisen jakson ja kyllästyin. Plääh. Ei niin hyviä, herttaisia ja lempeitä ihmisiä ole olemassakaan. Katson sitä silloin kun muistan, ajankuluksi. Ei se huono ole, mutta saatan keksiä muutakin tekemistä :)
Nuoren Morsen unohdin eilen illalla, vaikka SE oli listalla.
Kirjoja on ihana omistaa, kun kirjastoon ei pääse uusia lainaamaan. Pieni talo preerialla on vanha sarja, tuntuu ettei enää kosketa. Vanhan kirjan voi lukea toistamiseen ja nauttia, siksi on hyvä omistaa kirjoja. Kaunista lankaa on puikoillasi, raikkaan sinistä.
VastaaPoistaMukavaa kirjoittelua sinulla ja kuvatkin ovat niin somia.Joku siellä sohvallaan nauttii olostaan :) Leppoisaa kulavaa viikkoa, sinne teille.
VastaaPoistaEikä ole sanoja liikaa...ei kai oo näissä rajoja. Niin vähän nykyisin tulee/saa puhua kellekkään!
VastaaPoistaMikä siinä on että pitää olla niin herkkäuninen, ja muutenkin ei enää nukuta aamulla. Viime yönäkin valvoin ja ajattelin, että nousisko aamukahvin keittoon klo 2-3. No ei tuntunut kahvikaan maistuvan. Ottaa aivoon valvoa. Enkä osaa mennä pitkälleni sänkyyn päivällä. Ennen nuorempana oli pakko nousta klo 5, voi kun silloin olisi nukuttanut. Piti repiä ittesä sängystä.
Ei mullekkaan ole maistunut Pieni talo preerialla, en varmaan silloin ennenkään paljoa katsonut. Enkä Nuorta morseakaan, oonko edes vanhaa katellut.
Ei huolta. En noudata aikatauluja, vaikka tykkäänkin yleensä nukkua öisin ja valvoa päivisin. Illalla alkaa unettaa, ellei ole jotain erityistä menoa tai tapahtumaa. Yleensä ei ole, joten ennen puoltayötä olen unessa. Ja aamulla seitsemän maissa yleensä herään. Se on sisäinen kello, joka näin sanoo, enkä viitsi sitä vastaan tapella. Selvisi myös, miksi heräsin parina aamuna viideltä. Aamuvirkku naapuri oli mennyt ulos. Hissi ja ovet kuuluu.
VastaaPoistaPossu kyllä jaksaa lojua aamuisin.
VastaaPoistaPossulla on parempi taistelukestävyys.
VastaaPoistaPieni talo preerialla on mun mielestä parempi kirjana. Sarja on aika kaukana kirjasta, ja kirjakin ilmeisesti aika kaukana todellisuudesta. Miten muistelisin lukeneeni joskus, että alkuperäisessä kirjassa kerrottiin perheestä totuudenmukaisemmin? Syy paikkakuntien vaihteluihin oli, että Ingalsit pakeni velkojia, eikä kaikki muutenkaan ollut niin ruusunhohtoista, mutta sitä totuudellista kuvausta ei julkaistu, joten Laura joutui muokkaamaan kirjansa. Ja muistelen kuin olisi mainittu alkuperäisen julkaisemisesta, mutta en kyllä ainakaan missään ole siihen törmännyt. Kiinnostaisi kyllä. Muistaako kukaan muu moista, vai oonko nähny unta??
VastaaPoistaAika kiiltokuvamaistahan se on, mutta Possu on aina rakastanut kiiltokuvia. Etenkin sellaisia, missä on vielä kiillettä pinnalla ;) Possu tykkää niistä maisemista, vanhoista asuista ja herttaisista tarinoistakin. Ainoa mikä häiritsee, on mustavalkoisuus. Ingalsit on aina niin hyviä ja täydellisiä ja Olesonit (isäntää lukuunottamatta) niin ilkeitä ja pahoja. Välillä säälittää Nellie ja äiti Oleson ja toivoisi, että heilläkin välillä kävisi hyvinkin, tai ei kuvattaisi aina niin täysin ilkeinä pahiksina.... ja onhan jotkut jutut aika yliampuviakin. Vai eikö tosiaan siihen aikaan oo puhelinkeskuksilla esimerkiksi ollut mitään vaitiolovelvollisuutta?? Uskon täysin, että sentraali-Santrat on voinu kuunnella puheluita, mutta tuskin sentään ois sitä julkisesti tunnustaneet, ja kertoneet kylillä kuulleensa juorun nimenomaan linjoja kuunnellessaan? ;D
Mut joka tapauksessa ihanaa kiiltokuvamaista päiväunelmaa, joka uppoaa Possuun. ;D
Minulle ei taida kiiltokuvat sopia, mutta siedätän itseäni. Se realistinen juttu olisi ehkä ollut mielenkiintoisempi.
VastaaPoista