lauantai 30. syyskuuta 2017

Syyskuun sato


Siinä se on kerättynä. Pihlajanmarjat ovat jo pakkasessa. Myös ne, jotka jäi kuvassa piiloon. Minijättikurpitsoista kolme suurinta menee mummotettaville halloweeniksi. Pari pienintä ajattelin pitää ihan itse. Jämälangoista kurssineuleena tehdyt unisukat jää omiksi, mutta epäonnistuneet KALit, joihin en enää vitsinyt tehdä kuviota teriin ja lähes ohjeen mukaan tehdyt metsäretket odottelevat josko löytäisivät joskus kodin. Nyt pitää keksiä, mikä olisi seuraava sukkaprojekti. Jonossa on joululahja-ajatuksia, mutta osa vaatisi lankakauppakäyntiä ja osa vaatii harkintaa. Voisin ajatellessa tehdä taas jotkut ylimääräiset odottamaan omistajaa. Josko vaikka ensin kokeilisin sitä ajattelua.

10 kommenttia:

  1. KALsukat kelpaa aina jokkekulle joka kärsii kylmästä eikä osaa neuloa. Ja vaikka kuvaus sopii itseeni niin tämä ei ollut pummaus. Pirteämpää otetta huomattavisssa määrin, ihunaa!! Repu halaa Koirapoikaa ja kertoo etttä Sus' on fani!!
    Ajattelu ei mene koskaan hukkaan, paitsi Su'en ajattelu, hukkaan heitettyä aikaa:DD

    VastaaPoista
  2. Ihan hyvät noista sinisistä tuli, noin niin kuin sinisiksi sukiksi. Metsäretket ovat kauniit,
    Minun jättikurpitsoistani ei tullut edes minikurpitsoja :(

    VastaaPoista
  3. Ihanaa sukkasatoa, tyylikästä ja kaunista. Hyvää sadonkorjuuta muutenkin. Hyvä suunnittelu tuottaa parhaan tuloksen. Kannatan myös lankojen hypistelyä ja lukemista. Rento tunnelma auttaa alkuun projekteissa.

    VastaaPoista
  4. Ihania sukkia 😍. Minulle kepaisi noista mikä vain 😄 Kaikissa on niin herkulliset värit.

    VastaaPoista
  5. Kauniita sukkia ja ihan kirjoneuleella. ;)

    VastaaPoista
  6. Upeita sukkia kaikki! Tykkään jämälankasukista ja siitä ajatuksesta, että saa jämänytyröitä käytettyä

    VastaaPoista
  7. Kaunista sukkasatoa! Vinkkailehan vähän, millaisia ostoksia joululahja-ajatukset saattaisivat vaatia, minulla kun on lokakuun paketti vielä lankojen osalta edelleen vaiheessa....
    SNY8

    VastaaPoista
  8. Hopeanvärisiä säärystimiä kaipailee viisivuotias erittäin herkkänahkainen tyttö. Hopeaa ei ole, eikä sukkalankoja nahka kestä.

    VastaaPoista

Mammuttimaiset kiitokset kommentistasi!
Aina on kiva, kun joku sanoo jotain, ilmaisee mielipiteensä, osoittaa käyneensä tälläkin tontilla.