...lyö varpaansa kaapin kulmaan - näin ainakin Repu, joka sammuttaa valot ja hiippailee ottamaan kuvaa pimeydestä blogia varten. Postauksen aihe oli ilmiselvä, kun olin lukenut muutamia muita blogeja. Pimeydestä lähes kaikki kirjoittavat ja lähes kaikki myös alakulosta. Kyllä minuakin ajoittain - joskus jopa usein - vaivaa alakulo, mutta koskaan se ei johdu säästä, luonnonilmiöistä, vuodenajoista. Minun alakuloni johtuu jostain sisäsyntyisestä, joskus ihmisistä, ei koskaan luonnonvalosta tai sen puutteesta. Suomen hienoimpia asioita on vuodenaikojen vaihtelu. Toki tykkäisin, että talvet olisivat talvia, kesät kesiä, mutta ikuinen marraskuukin käy. Jokainen päivä on kuitenkin erilainen. Vesisade tänään on ihan muuta kuin lokakuussa. Lunta kaipaan kyllä, mutta kun sitä ei tarjoilla, niin pitää ottaa kaikki irti kurasta. Kaipaan myös pimeyttä, jota ei täällä kaupungissa näe, mutta eipähän ole koko ajan varpaat verillä. Tähtitaivas pakkasilmalla ja revontulet, pimeys, jota vain hanki valaisee, yöttömät yöt kesällä, niitä ei enää elämääni kuulu, mutta olen saanut ne joskus kokea. Eikähän sitä tiedä vaikka joskus vielä niihinkin törmäisin. Unelmilla on taipumus toteutua. Elämäni alussa en edes uskaltanut haaveilla näkeväni palmuja, mutta kun oli täyttänyt kolmekymmentä ja vähän lisää, tapasin oikeita palmuja. En koskaan unohda, sitä tunnetta. Ja sen jälkeen olen nähnyt paljon palmuja, paljon muuta, matkustellut monissa hienoissa paikoissa. Joten ehkä luntakin vielä tulee - joskus - johonkin.
Menikö vähän saarnaamisen puolelle?
Joulukalenterini tarjoilee edelleen minivyyhtejä. Ehkä joskus niistä jotain... Toissapäivänä oli lampaanvillaa, käsiteltyä. Ostin myös yhtenä päivänä - tai naapurini osti tilauksestani - aitoa värjäämätöntä suomenlampaanvillalankaa. Se on aika uskomatonta. Minähän olen herkkänahkainen, mutta tämä villapa onkin pehmeää - ja öljyistä. Keriminen oli ... Teen siitä jotain.
Itsenäisyyspäivän luukku oli pettymys. Silmukkamerkkejä. Kauniita sinänsä, mutta mulle niin turhia.
Koirapoika tuli kertomaan, että hän haluaisi ulos pimeyteen, joten menemme. Menkää tekin ja katsokaa varjoihin. Siellä voi olla onni.
Repun itsenäisyyspäivän saarna ;D
VastaaPoistaEn nyt sanois että ois pimeetä ollut päivällä, mutta nyt on. Niinpä virittelin lisää patterikynttilöitä. Pitää lähtee vielä katsomaan Valoja, joilla on torilla rakennuksia valaistu.
VastaaPoistaNuorempana oli mullakin lammas innostus, ja opettelin kehräämään ja olihan niissä villoissa sitä lanoliiniä, vai mitä se rasva oli. Oi niitä aikoja.
Noista silmukkamerkeistähän voi tehdä vaikka korvikset...
En muuten ole nähnyt vieläkään oikeita palmuja, ehkä pitää ne lisätä toivelistaan. Vois sanoa että Palmut huojuu, niin minäkin.
Hyvää itsenäiisyyspäivän iltaa!
💗🇫🇮
VastaaPoistaHieno ylistys, olen samaa mieltä.
VastaaPoista..ottaa kurasta kaikki irti... Nauratti kun aloin ajatella että selittäisi ulkomaan elävälle, jollekin auringonpojalle Pepelle tuota..menisi viikkoja...;DD
Ei Pepekään tiedä kaikista elämän iloista.
VastaaPoistaEmilie: en käytä korviksia, mutta joskus teen jotain kaikista kauniista silmukkamerkeistä, joita olen saanut.