keskiviikko 9. joulukuuta 2020

Korpikuusen kannon alla

 

Koirapoika on ulkoiluttanut minua ahkerasti. Sanoi, että vähintään viisi kilometriä on käveltävä, jotta jalat pysyy kunnossa. Mikäs minä olen sanomaan vastaan. Me siis kävellään.

Ja mikäs on kävellessä, kun aurinko paistaa ja ilma on raikkaan viileää.

Vaikka päivä on lyhyt, ei haittaa. Ei tuolla niin pimeää ole, ettei tutuilla poluilla näkisi kulkea.

Joulukalenterista tulee outoja lankoja, mutta onneksi omaa varastoa riittää sen verran, että kaikki väliajat voin neuloa.

Mukavaa eloa kaikille!

7 kommenttia:

  1. Kauniita auringonlaskukuvia!
    Minullekin tulee joulukalenterista outoja lankoja. Mitähän niistä 20 gramman vyyhdeistä keksisi?

    VastaaPoista
  2. Leppoisia kävelyretkiä teille, oudot langat sointuvat kuvien värimaailmaan. Mutta uskon, että siitä ohuesta nokkos-hamppu-tsydeemistä on vaikea keksiä tolkullista käyttötarkoitusta. Hyvin spesiaalilanka on. T: saukkis, joka kyllä nukkuu, mutta saattaa heräillä yöllä.

    VastaaPoista
  3. Oudoista langoista joita on vähän...hmm, nukenvaatteita?

    Kyllä Koirapoika tietää!!

    VastaaPoista
  4. Auringonlaskukuvissa on todella upeat värit. Mukavia kävelylenkkejä!
    Ja hyvää joulukuun jatkoa!

    VastaaPoista
  5. Ihana liikuttava Koirapoika. Täällä olisi tarvetta myös liikuttajalle. Naapurin Pena toki yrittää välillä lenkittää Laiskiaista.

    Awww, nuo auringonlaskun värit 😍

    VastaaPoista
  6. Raikkaita ja hyväntuoksuisia kävelylenkkejä,Teille,koira-pojalle 🐶ja Sinulle Repu 😊

    Hyvää joulun odotusta!💚🎄

    "pysytään terveinä"😷

    VastaaPoista
  7. Kiitos taas kommentoijille. Tuohon nokkoslankaan oli ohjeeksi pesulappu, joka lienee pakko tehdä, kun ei siiä muuta oikein saa.

    VastaaPoista

Mammuttimaiset kiitokset kommentistasi!
Aina on kiva, kun joku sanoo jotain, ilmaisee mielipiteensä, osoittaa käyneensä tälläkin tontilla.