sunnuntai 20. joulukuuta 2020

Luukku 20

 

Aamullakaan ei päästy vielä ruotimaan retken tapahtumia, sillä radiosta kuului uutispommi. Lämmin ilmamassa oli sulattanut vuoristoon sataneen lumen. Vesi syöksyi alas laaksoon ja muodosti valtavan sisämeren aivan kaupungin laitamien lähelle. Mammuttila kuten muutkin talot oli rakennettu ylätasangolle, joten vesi ei heitä uhannut. Tulvia oli ollut ennenkin, mutta tämä oli ilmeisesti suurin vuosikymmeniin. Leo ei ollut koskaan nähnyt tulvivaa laaksoa, joten hän halusi tietenkin mennä katsomaan äkkiä syntynyttä merta. Maistaessaan vettä hän ihmetteli, kun se ei ollut suolaista vaikka vettä oli meren verran.

"Sehän on sulanutta lunta, eikä lumi ole suolaista", selitti Pitkähammas.

"Voisiko tuonne mennä kalastamaan?" kysyi Leo.

"Ei siellä ole kaloja. Siellä on vain heinää ja kivikkoa. Aikanaan vesi haihtuu pois ja nurmi vain jää. Tuolla näkyy jo pieniä puroja, joita pitkin vettä valuu pois. Se imeytyy matkalla maahan ja osa haihtuu auringon paistaessa poia. Jos nyt tulisi pakkanen, tähän saataisiin hieno luistinrata. Mutta ei ole luvassa pakkasia. Föhntuuli tuo vain kuivaa ja kuumaa ilmaa, joten eiköhän tämä huomiseksi ole jo kadonnut."

Pisteet:

Saukkis 8
Possu 3 🐦
Beate 2 🐦
Sus' 2 🐦
Laiskiainen 2
AnonyymiAnne 1 
Marika 1
Puikko 1

6 kommenttia:

Mammuttimaiset kiitokset kommentistasi!
Aina on kiva, kun joku sanoo jotain, ilmaisee mielipiteensä, osoittaa käyneensä tälläkin tontilla.