tiistai 6. joulukuuta 2022

Itsenäisyyttä

 

Suomen lippu liehuu lumisateessa. On itsenäisyyspäivä.


Aikaiset aamulenkit ovat joulukuuta. No, ei aina niin kovin aikaiset. Taitaa kahdeksan maissa olla yleisin. Koirapojalla on taas sisuskalut kuosissa, joten yöt nukutaan. MInä toki olen siitä huolimatta enimmäkseen väsynyt, mutta syy lienee muualla.


Tässä on ollut pitkään huolta Koirapojasta. Yksi ystäväni totesi "älä uuvuta itseäsi koiran takia". Varmaan ihan hyvä neuvo, mutta eihän koiraa voi jättää hoitamatta, kun sen on ottanut. Eikä hyväkuntoista koiraa lopeteta vaikka välillä olisi huonompiakin kausia. Iloahan siitä on yksinäisen ihmisen elämään. (yksinäinen ei siis tarkoita henkisesti yksinäistä vaan ihan vain yksinasujaa)


Joulukalenterit rullaa taustalla sekä tämä Käsistään kätevien


että tyttären mustien lankojen kalenteri. Tuollahan näyttää jo yksi mustalta, mutta ei ole. Se on tummansinivihreä, jonka kuvaus oli vaativaa.


Aurinkokin on näkynyt


ja varis lentää pihan yli, eikä itke yhtään.
---
En ole minäkään itkenyt. Välillä olen jopa ystäviä tapaillut ja tietenkin neulonut, lukenut, katsellut leffoja, viettänyt rentoa kotielämää ilman joulustressiä.


Tietenkin olen taivaita tuijotellut.



On taas ollut, mitä tuijottaa.


Poikani kutsui illaksi syömään. Herkuttelua siis luvassa.

7 kommenttia:

  1. Mukavaa itsenäisyyspäivää ja itsenäiset rapsutukset Koirapojalle! T Saukkis

    VastaaPoista
  2. Kiitos samoin teille. Siis mukavaa itsenäisyyspäivää ja rapsutuksia myös. Hyvää se rapsutus kaikille tekee.

    VastaaPoista
  3. Hyvää itsenäisyyspäivää sinulle ja Koirapojalle. Tänä vuonna itsenäisyyspäivällä on erityinen merkitys.

    VastaaPoista
  4. Hyvää itsenäisyyspäivään sinulle ja Koirapojalle!

    VastaaPoista
  5. Nyt on kyllä lumivalkean kaunista

    VastaaPoista

Mammuttimaiset kiitokset kommentistasi!
Aina on kiva, kun joku sanoo jotain, ilmaisee mielipiteensä, osoittaa käyneensä tälläkin tontilla.