perjantai 10. helmikuuta 2017

Leipomispäivä


Aurinkoiset päivät ovat ilmeisesti menneet mailleen. Omituinen usvapilvi peittää taivasta. Ulkona kävelee yksi tuttu koira omistajansa kanssa. Kiva katsoa, kun se on niin innoissaan, häntä heiluu koko ajan ja selvästi hymyilee, siis koira. Omistaja kävelee velvolisuudentuntoisesti perässä. Me tehtiin pikalenkki, mutta taidan viedä Koirapojan kohta vähän pitemmäksi aikaa ulkoilemaan. Pitää käydä kaupassa, kun en muistanut tilata kaikkea tarvittavaa miniältä. Joku lintukin olisi kiva bongata, mutta ne ovat nyt ryömineet johonkin piiloon. Ei tässä hirveästi olisi aikaa ulkoiluun, kun se kakku pitää väsästä ennen iltaa. Nyt pitää paistaa pohjat pellillä. Saa nähdä, mitä siitä tulee. Ajattelin paistaa kolme pellillistä eli joka kerroksen erikseen. Voin sitten reunoja leikellä pois ja syödä itse. Huom! Anonyymi!

Susanna halusi tietää leffasta, joten kerronkin molemmista. Tiistaina kävin katsomassa "Ihmeotukset ja niiden olinpaikat", joka on Potterleffa aikuisille/aikuisista. Oli ihan viihdyttävä, mutta olisi voinut keskittyä enemmän niihin otuksiin ja vähemmän ihmisiin, koska nimen perusteella odotin nimenomaan otuksia. Taikominenkin vaikutti vähän epärealistiselta (voiko taikominen vaikuttaa realistiselta?). Tykkäsin ehkä enemmän Pottereista, mutta annoin silti neljä tähteä, koska hyvin tarina tempaisi mukaansa, enkä ehtinyt ihmetellä ajankulua.

Eilen kävin katsomassa "Kaikki, mitä rakastimme", joka kertoo ranskalaisesta yliherkästä tytöstä, jonka vanhemmat naittavat väkisin. Tyttö etsii oikeaa rakkautta, jota järjestetty avioliitto ei tarjoa ja löyytääkin, vai löytääkö. Tämä oli aika ristiriitainen elokuva. Annoin kolme tähteä vaikka olisi lopun perusteella ansainnut viisi. Ennen loppua ehdin kuitenkin ajatella, että en jaksa kaikkea sitä itsestäänselvyyttä, millä tarina etenee. loppu ei pystynyt korvaamaan sitä keskiosaa. Mutta käykää katsomassa. On ajatuksia herättävä ja kertoo oikeasta rakkaudesta, joka haluaa tehdä rakkaudenkohteensa onnelliseksi vaikka joutuisi itse kärsimään. Hyviä, todella hyviä ihmisiä, on harvoin elokuvissakaan.


Ystävänpäiväsukat ovat päättelyä vaille valmiit. Tein pikakavennuksen, kun terästä tuli aika pitkä. Varsi sopisi minulle hyvin, mutta pitkät villasukat eivät ole minun juttu, joten joku saa nämä joskus. Joustin on aika lörpöttävä vaikka tein sen pienemmillä puikoilla. Tuollainen pitsijoustin ei ole paras mahdollinen, mutta pitsin reikiin voisi kehittää nauhat pitämään sukkia ylhäällä. Kyllä tuo minulla hyvin pysyy. Sen verran napakka on varsi. Tämä oli mukava projekti. Nina aloittaa pääsiäisenä uuden sukkaohjeen. Sitä odotellessa teen muuta. aloitin eilen katsoa vanhaa "Rimakauhua ja rakkautta" kun sunnuntaina alkaa uudet jaksot. Katsoessa voin perussukkia tehdä varastoon.

Meinasin unohtaa kertoa, että tilasin Singerin HobbyHallin avajaistarjouksesta. Huvittavaa, että se on periaatteessa sama, mikä niillä on myynnissä normaalistikin, mutta silti sen numero on eri. mutta uusi kone parin viikon päästä ja kahden vuoden takuu, eikä hintaa kuin vajaa satanen. Eiköhän tässä pärjäillä jonkin aikaa.

7 kommenttia:

  1. Hyviä leipomishetkiä! Perjantai voisi olla virallinen herkkupäivä? Annoskoko ratkaisee, vai kuinka?

    VastaaPoista
  2. Repun mässäily-yritykset näyttää niin säälittäviltä, ettei anonyymi viitti korvaansa lotkauttaa. Eri asia, jos Possu ois leiponu, niin Possuhan ei tyytyis mihinkään reunojen nakertamiseen, vaan Possuhan vetäis ne kaikki 3 pellillistä kerralla. ;)

    VastaaPoista
  3. Kauniit sukat! Hatunnosto kirjoneuleesta! Ei sitä lajia minulle, kiitos. Siis käytän kyllä, jos joku haluaa minulle neuloa, mutta itse en tee.
    Joko ilmoittauduit lankapaastoon? Minä ilmottauduin.

    VastaaPoista
  4. Ystävänpäiväsukistasi tuli kauniit! Minä tuskaannuin joulukalenterisukkien hitaaseen etenemiseen niin, että päätin, etten toista kertaa minkäänlaisia kalenterisukkia tee. Mutta nämä olisivat kyllä olleet kivat.

    VastaaPoista
  5. Minun suklaakiintiö täyttyi, kun nuolin ne kulhot. Reunat jäi synttärisankarille tuhottavaksi.
    Minulle sopii kirjoneuleissa tuo pätkä kerrallaan. Noissa oli kyllä sen verran haastavia kuvioita välillä, että aikaa kului.
    Kiitos vinkistä Susanna. Ainahan lankapaastoon pitää edes yrittää osallistua.

    VastaaPoista
  6. Komiat on sinumkin ystävänpäiväsukat. Minäkin oli mukana samassa tempauksessa. Huomenna laitan kuvia. Hyvää ja parempaa tätä viikkoa sinulle! <3

    VastaaPoista
  7. Facessa oli ihana kuva äidistä ja vauvasta ystävänpäiväsukissa

    VastaaPoista

Mammuttimaiset kiitokset kommentistasi!
Aina on kiva, kun joku sanoo jotain, ilmaisee mielipiteensä, osoittaa käyneensä tälläkin tontilla.