Loma-ajatuksia

Rakastuin flamingoihin ihan pienenä, kun pääsin käymään Helsingissä ja Korkeasaaressa. Vaaleanpunaiset linnut, joiden pitkissä koivissa oli mustat pattipolvet, olivat kauneinta, mitä olin koskaan nähnyt. Olin lähes kiukkuinen sille harjoittelijalle, joka unohti flamingot yöksi ulos, jolloin kettu pääsi tappamaan ne kaikki. Tunsinhan minä toki myös sympatiaa sitä reppanaa kohtaan, joka tämän katastrofin sai aikaan, mutta mitä minä nyt sitten käyn ihailemassa. Ei ole mitään niin uskomatonta. Lomilla sentään niitä löytyy edes eläintarhoista. Ja silloin Italiassa Po-joen laaksossahan ne olivat täysi yllätys. Nämä flamingot ovat Fuenteventuran eläinpuistosta. Voin ruveta pikkuhiljaa niitäkin kuvia käymään läpi, kun sain eilen mummotettavan vuosikirjan valmiiksi. Voin sitten joskus jotain täälläkin kertoa. Nyt kerron vain, että kortteja lähettelin. Eivät ole tulleet. Kukahan saa iloa siitä, että kiusaa ihmisiä. Kortit ja postimerkit myynyt ihminen näytti, että tähän laatikkoon näillä merkeillä sitten laitat, niin kortit tulevat. Kysyin vielä erikseen, että tulevatko taatusti Suomeen. Juu, juu, tottakai. Laitoin varmaan 40 korttia. Kaksi on tietääkseni tullut perille. Miksi ne kaksi on sitten tulleet ja muut ei? 

Eilen en ehtinyt/jaksanut/viitsinyt tehdä ystävänpäiväsukkien eilistä pätkää kokonaan joten tänään on kirimisen paikka. En tiedä viitsinkö sitten mitään muuta ihmeellistä yrittääkään. Harkitsin uimahallia, mutta ehkä ei. Kunhan nyt saisin nuo sukat ajantasalle.