Apassionata oli hieno ja meni viikonloppu muutenkin hyvin. Oli hienoa katsoa, mihin kaikkeen hevoset kykenevät, kun niitä koulutetaan taidolla. Ja oli hienoa katsoa, miten lempeästi kouluttajat kohtelevat hevosiaan. Etenkin osasta hevosia näki, että ne nauttivat, eivät ole stressaantuneita ja luottavat laumaansa ja sen johtajaan eli ihmiseen. Nyt on blääh-olo. Arkeen paluu suurten kokemusten jälkeen ei ole vahva puoleni. Onneksi huomenna on maanantai, turvallinen arki ja perinteinen uuden elämän alku. Arki, rutiinit ja hevoset ovat turvallisia.
5 kommenttia:
Vanhana heppatyttönä olen monasti haaveillut pääseväni katsomaan Apassionataa tai Wieniläisen ratsastuskoulun esityksiä.
Uljaan eläimen ja ihmisen saumatonta yhteistyötä on upeaa katsoa kun näkee eläimen nauttivan siitä mitä tekee. Voin vain kuvitella fiiliksesi esityksen jälkeen.
Ankea paluu arkeen.
Meidän ratsastusta harrastavat tyttäret ja mieheni ovat käyneet monena vuotena katsomassa Apassionata- esityksen. Tämä vuosi jäi väliin. Tykkäävät kyllä kovasti.
Turvallista ja onnellista uuden aloitusta! Mukana ollaan.
Turpia ei nyt ole, mutta kuono on paikalla, joten kuonollista elämää jatkan ... vai kunnollista ...
Lähetä kommentti