Luukku 3

  

Sinisorsa

Heräsin aamulla melkoiseen kälätykseen. Retkeilyalueella oli siis muitakin yöpyjiä. Osa oli rynnännyt aamupesulle heti, kun päivä alkoi sarastaa. Eivätkä he malttaneet olla hiljaa. Etenkin yksi miespuolinen tuntui olevan äänessä koko ajan. Kun hän huomasi, minun heränneen, hän kyllä pyyteli anteeksi ja kutsui aamupalalle keittokatoksen alle. Enhän minä voinut vastustaa tuoreen kahvin tuoksua.

Kerroin tietenkin, miksi olin liikkeellä. Kun mainitsin mammutit, alkoi pahuksenmoinen äänten sekamelska. Kaikki kaakattivat yhteen ääneen, niin, etten saanut mitään selvää. Sitkeästi kyselemällä selvisi kuitenkin suunta, johon mammuttien klaani oli jatkanut. 

Kiitin kaikkia kaikesta eli aamupalasta, seurasta ja etenkin ohjeista ja jatkoin yksinäistä matkaani syvemmälle korpeen toivoen, että suunta olisi oikea. Tie oli vaikeakulkuista ryteikköä, eikä se edes ollut mikään tie, hädintuskin erottuva polku. Rupesin epäilemään, oliko menossa edes suunnilleen oikeaan suuntaan. Luulisi, että vaeltava mammuttilauma jättäisi jälkeensä melko selvän polun. Mutta kun en muutakaan osannut, jatkoin vain eteenpäin - ellen sitten vain kiertänyt ympyrää. Ilta alkoi pimentyä ja epätoivo hiipi mieleen. En halunnut leiriytyä keskelle korpea, joten raahauduin vain konemaisesti eteenpäin toivoen, että jaksaisin aamuun ja että huominen toisi valoa sekä maailmaan, että mieleeni.

Kirjapisteet:

Pöllö 1

Saukkis 1 

Laiskiainen 1

 Lintupisteet:

Laiskiainen 1

Marika 1 

Sus' 1

Papukaijat:

Marika 🐦

Sus' 🐦